Miksi lohkoketjut kiinnostavat pankkeja entistä enemmän?
Muun muassa kryptovaluuttojen toiminnan mahdollistavat lohkoketjut ovat viime vuosina alkaneet kiinnostaa pankkeja entistä enemmän. Mistä tämä johtuu?
Vuosien ajan kryptovaluuttoja pidettiin perinteisen rahoituksen vaihtoehtona. Ajatus oli yksinkertainen: pankit toimivat hitaalla, kalliilla ja vanhentuneella infrastruktuurilla, kun taas lohkoketju tarjosi nopeampia ja läpinäkyvämpiä ratkaisuja. Monet uskoivat, että hajautetut verkostot tekisivät lopulta pankeista tarpeettomia.
Mutta vuonna 2025 tilanne on muuttumassa. Sen sijaan, että pankit vastustaisivat lohkoketjuteknologiaa, ne ovat alkaneet integroida sitä toimintaansa. Tämä ei johdu siitä, että ne olisivat yhtäkkiä omaksuneet hajauttamisen ideologian, vaan siitä, että ne ovat tunnustaneet digitaalisten omaisuuserien ja lohkoketjujen ratkaisevat todellisia tehottomuuksia pankkitoiminnassa.
Asiasta kirjoittaa io.finnet-teknologiayhtiön toimitusjohtaja Gregory Pepin mielipidekirjoituksessaan.
Miksi pankit ottavat lohkoketjut käyttöön
Yli vuosikymmenen ajan pankit vähättelivät kryptovaluuttoja spekulatiivisina ja riskialttiina. Samalla ne kuitenkin tutkivat niiden taustalla olevaa teknologiaa. Nyt lohkoketju on siirtynyt kokeellisesta innovaatiosta keskeiseksi työkaluksi rahoitusinfrastruktuurin modernisoinnissa, Pepin huomauttaa.
Pankit eivät siis ole liittymässä lohkoketjujen maailmaan hyvän tahdon vuoksi, vaan selviytyäkseen digitaalisessa maailmassa.
Vuonna 2023 maailman maksujärjestelmä käsitteli 3,4 biljoonaa maksutapahtumaa, joiden kokonaisarvo oli 1,8 kvadriljoonaa dollaria ja jotka tuottivat 2,4 biljoonaa dollaria tuloja. Viiden vuoden ajan ala kasvoi tasaisesti 7 % vuodessa, mutta McKinsey ennustaa kasvun hidastuvan 5 %:iin vuosittain seuraavan viiden vuoden aikana, jolloin tulot nousevat 3,1 biljoonaan dollariin vuoteen 2028 mennessä. Miksi? Koska perinteinen rahoitusinfrastruktuuri ei pysy digiajan vaatimusten perässä.
Kyse ei ole vain mukavuudesta, vaan kilpailukyvystä
Pepin sanoo, että kyse ei ole pelkästään helppoudesta – rahoituslaitosten on pysyttävä kilpailukykyisinä. Sijoituysyhtiö Fidelityn mukaan tällä hetkellä 70 % rahoituslaitoksista pitää hallussaan kryptovaluuttoja, ei vain spekulatiivisena sijoituksena, vaan osana laajempaa strategiaansa.
Suurimmat pankit ottavat käyttöön lohkoketjupohjaisia selvitysverkostoja nopeuttaakseen transaktioita, vähentääkseen operatiivisia kustannuksia ja parantaakseen pääsyn likviditeettiin.
Lohkoketjut toimivat 24/7
Yksi perinteisen rahoituksen suurimmista tehottomuuksista on reaaliaikaisen selvityksen puute. Suurin osa rahoituslaitoksista toimii yhä vanhentuneissa selvitysjärjestelmissä, jotka rajoittavat rahansiirtoja vain virka-aikoihin. Tämä aiheuttaa viivästyksiä, likviditeettiriskejä ja lisäkustannuksia.
Hedge-rahastot, kaupankäyntiyritykset ja monikansalliset yhtiöt tarvitsevat välitöntä pääsyä pääomaan, jota perinteisten pankkien selvitysajat eivät tue. Vaikka kysyntä 24/7-selvityksille on kasvanut vuosia, suurin osa laitoksista on edelleen sidottu joustamattomiin toimintamalleihin.
Lohkoketjuteknologia tarjoaa ilmeisen ratkaisun: välittömät selvitykset, jatkuva likviditeetti ja automatisoitu sääntelyvaatimusten noudattaminen. Transaktiot, jotka aiemmin kestivät kaksi tai kolme päivää, voidaan nyt suorittaa sekunneissa, mikä vähentää riskejä ja parantaa rahoituksen tehokkuutta.
Pankit eivät enää vastusta lohkoketjuteknologiaa, vaan ottavat sen käyttöön pysyäkseen kilpailukykyisinä ja merkityksellisinä. Muutos ei tarkoita perinteisen rahoitusjärjestelmän korvaamista, vaan sen modernisointia vastaamaan nykyajan globaalia taloutta.
Miten lohkoketjut muovatuvat pankkien myötä?
Lohkoketjun käyttöönoton kiihtyessä pankit integroivat teknologian osaksi nykyisiä rakenteitaan sen sijaan, että ne omaksuisivat täysin hajautetut verkostot. Sen sijaan, että ne luottaisivat pelkästään avoimiin lohkoketjuihin, rahoituslaitokset tutkivat hybridimalleja, joissa yhdistyvät lohkoketjun turvallisuus ja yksityisyyden suoja.
Näiden järjestelmien avulla pankit voivat säilyttää kriittisen luottamuksellisuuden piilottamalla transaktiotiedot ulkopuolisilta, mutta samalla varmistaa sääntelyvaatimusten noudattamisen hallitun ja luvanvaraisen kehyksen kautta.
Keskuspankkien digitaaliset valuutat (CBDC) ovat toinen esimerkki tästä lähestymistavasta. Digitaalinen euro ei ole vain teknologinen päivitys, vaan sen myötä pankit ja sääntelijät pyrkivät ohittamaan kryptovaluuttatoimijat säilyttäen samalla valvontansa. Jos se hyväksytään, digitaalinen euro antaisi eurooppalaisille ensimmäistä kertaa suoran pääsyn keskuspankin liikkeeseen laskemaan digitaaliseen rahaan.
Tavoitteena on parantaa maksujen tehokkuutta, vähentää riippuvuutta yksityisistä rahoituspalveluntarjoajista ja vahvistaa euron asemaa kansainvälisessä rahoituksessa, jossa se kattaa 20 % valuuttavarannoista ja 31 % markkinoiden kokonaisvaihdosta, kertoo Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n raportti vuodelta 2022.
Yritysten lohkoketjut ja pankkien mukautuminen
Samoin yrityskäyttöön tarkoitetut lohkoketjuratkaisut ovat nousemassa ensisijaiseksi malliksi institutionaalisessa käyttöönotossa. Vaikka lohkoketjun alkuperäinen visio korosti hajauttamista, pankit ottavat teknologian käyttöön tavalla, joka asettaa etusijalle transaktioiden turvallisuuden, operatiivisen tehokkuuden ja sääntelyvaatimusten noudattamisen.
Yksityiset lohkoketjut tarjoavat laitoksille mahdollisuuden hyödyntää lohkoketjun etuja, kuten nopeampia selvityksiä ja parempaa läpinäkyvyyttä, samalla varmistaen, että ne toimivat rahoitusalan sääntöjen mukaisesti.
Lohkoketju ei ole korvaamassa pankkisektoria, vaan muovaamassa sitä uudelleen. Se tarjoaa rahoituslaitoksille uusia tapoja optimoida toimintojaan, parantaa turvallisuutta ja vastata kasvavaan kysyntään digitaalisten omaisuuserien palveluista. Kysymys ei enää ole siitä, ottavatko pankit lohkoketjun käyttöön, vaan siitä, miten ne integroivat sen tavalla, joka tasapainottaa innovaation ja rahoitusjärjestelmän vakauden.
Tulevaisuus: hybridi rahoitusjärjestelmä
Krypto ei ole enää rahoitusalan ulkopuolinen ilmiö – siitä on tulossa koko finanssijärjestelmän selkäranka. Pankit eivät kuitenkaan käytä lohkoketjua hajauttaakseen rahoitusta, vaan vahvistaakseen omaa asemaansa.
Pepin näkee, että rahoitusala siirtyy kohti hybridimallia, jossa perinteiset instituutiot ottavat käyttöön digitaalisten omaisuuserien infrastruktuurin, samalla kun kryptovaluuttoihin keskittyneet yritykset rakentavat tätä muutosta ohjaavaa teknologiaa. Suurin kysymys on, pystyvätkö pankit todella innovoimaan vai muokkaavatko ne vain lohkoketjuteknologiaa sopimaan omaan toimintamalliinsa.
Yksi asia on varmaa: rahoitusjärjestelmä on muuttumassa. Laitokset, jotka eivät sopeudu, jäävät jälkeen. Seuraava rahoitusalan kehitysvaihe ei koske sitä, korvaavatko kryptot pankit, vaan sitä, mitkä instituutiot kykenevät kehittymään tarpeeksi nopeasti kilpaillakseen lohkoketjupohjaisessa maailmassa.
Lue myös nämä
in numbers
