Voiko digitaalinen euro pärjätä stablecoineja vastaan?
Miten digitaalinen euro voisi pärjätä alati muuttuvan Yhdysvaltain politiikan ja erilaisten kryptovaluuttojen kanssa? Tämä mietityttää nyt molemmin puolin Atlanttia, mutta Euroopassa ollaan asiasta enemmän huolissaan.
Meemikolikoista strategisiin Bitcoin-varantoihin – Yhdysvaltojen suhtautuminen kryptovaluuttoihin on muuttunut täydellisesti vain kahdessa kuukaudessa.
Ja Atlantin toisella puolella tämä kehitys hermostuttaa Euroopan unionin sääntelyviranomaisia.
Vaikka EU ei ole kiinnostunut puuttumaan Yhdysvaltojen asioihin – eikä halua suututtaa Donald Trumpia, joka uhkaa asettaa huimia tullimaksuja, mukaan lukien 200 % vero ranskalaiselle samppanjalle – huolena on, että hänen hallintonsa myönteinen suhtautuminen kryptovaluuttoihin voi saada aikaan maailmanlaajuisia vaikutuksia.
Euroopan vakausmekanismi (European Stability Mechanism, ESM) ilmaisi äskettäisessä lehdistötilaisuudessa huolensa kohdistuen erityisesti yhteen politiikka-alueeseen: vakaisiin kryptovaluuttoihin (stablecoineihin).
Yhdysvalloissa Guiding and Establishing National Innovation for U.S. Stablecoins Act – tuttavallisemmin GENIUS – on äskettäin edennyt senaatin pankkivaliokunnassa selkeällä enemmistöllä.
Tämä voi avata oven uusien, dollariin sidottujen digitaalisten omaisuuserien yleistymiselle – joista joitain voivat laskea liikkeelle yksityiset tahot. ESM:n johtaja Pierre Gramegna sanoi asiasta lehdistötilaisuudessa seuraavaa:
“Yhdysvaltain hallinto suhtautuu myönteisesti kryptovaluuttoihin ja erityisesti dollaripohjaisiin stablecoineihin, mikä herättää Euroopassa huolta siitä, että tämä voisi herättää uudelleen ulkomaisten ja yhdysvaltalaisten teknologiayritysten suunnitelmat lanseerata laajamittaisia maksuratkaisuja dollaripohjaisiin stablecoineihin perustuen.”
Kyseessä on ohuehko viittaus Libran kaltaiseen hankkeeseen – ei siis siihen meemikolikkoon, jota Javier Milei mainosti X:ssä, vaan Facebookin vuonna 2019 käynnistämään, mutta epäonnistuneeseen projektiin.
Tuolloin heräsi suuria huolia siitä, että tällainen digitaalinen omaisuuserä antaisi yksityiselle yritykselle valtavasti valtaa maksujärjestelmien hallinnassa, ja mikäli jokin menisi pieleen, se voisi vaarantaa koko maailman talousjärjestelmän.
Digitaalinen euro ei kiinnosta Euroopassa
Mutta taustalla on vielä suurempi kysymys: jos jotkut Yhdysvaltojen suurimmista brändeistä alkavat tarjota omia stablecoinejaan suurelle yleisölle, voisiko se heikentää euron kysyntää? Eurogroupin puheenjohtaja Paschal Donohoe varoitti:
“Muualla tehdyt poliittiset päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi meihin täällä Euroopassa. Nämä keskustelut liittyvät olennaisesti omaan autonomiaan ja valuuttamme kestävyyteen.”
EU uskoo, että tähän ongelmaan paras ratkaisu on digitaalinen euro – sen oma keskuspankin digitaalivaluutta (CBDC). Viranomaiset painottavat, ettei se korvaisi käteistä, vaan tarjoaisi ilmaisen ja nopean maksutavan, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin.
Valitettavasti edes Euroopan keskuspankin omat tutkimukset eivät maalaa ruusuista kuvaa: kuluttajat eivät näe asiaa samalla tavalla. Kiinnostus digitaalisen euron kokeilemiseen on pysynyt ennallaan, vaikka tietoisuus on kasvanut median ansiosta.
Eräässä kokeessa kuluttajille näytettiin opetusvideo digitaalisesta eurosta. Suurin osa ei halunnut nähdä lisää tietoa, vaikka se olisi ollut ilmainen – ja ne, jotka aluksi suhtautuivat myönteisesti käyttöönottoon, menettivät kiinnostuksensa kolmen kuukauden kuluessa.
Keskuspankkien digitaalisia valuuttoja (CBDC) on yleisesti ympäröinyt epäluulo ja runsaat salaliittoteoriat. Kritiikkiin on usein sisältynyt perättömiä väitteitä siitä, että CBDC:tä voitaisiin käyttää kansalaisten vakoiluun ja ostokäyttäytymisen rajoittamiseen – esimerkiksi rajoittamalla vuosittain sallittujen lentojen määrää tai estämällä alkoholin ostaminen aikaisin aamulla.
Kaikki tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että Donald Trump on vannonut, ettei hänen presidenttikautensa aikana tulla koskaan luomaan Yhdysvaltojen CBDC:tä. Tosin tämä on melko merkityksetöntä, sillä digitaalinen dollari ei ole ollut Yhdysvaltain keskuspankin (Federal Reserve) prioriteettilistalla muutenkaan.
Lisäksi useat osavaltiot ovat lobanneet sen puolesta, että mahdollinen digitaalinen dollari kiellettäisiin kokonaan sen käyttöönottoa silmällä pitäen.
Lisäksi EU ei ole vielä virallisesti vahvistanut, tuleeko digitaalinen euro lopulta saamaan vihreää valoa. Lopullinen päätös siitä, siirrytäänkö seuraavaan vaiheeseen, on määrä tehdä vasta lokakuussa. Kun otetaan huomioon, että kuluttajille suunnattuihin digitaalisiin valuuttoihin kohdistunut innostus on hiipunut sekä Australiassa että Kanadassa, päätös ei todellakaan ole vielä kirkossa kuulutettu. Ja vaikka hanke hyväksyttäisiin, CBDC:n käyttöönotto kuluttajille ei tapahtuisi ennen vuotta 2028 – aikaisintaan.
Voi olla varma siitä, että amerikkalaiset rahoituslaitokset ovat siihen mennessä jo lanseeranneet omat stablecoininsa – ja saattavat tuolloin jo tähyillä Euroopan markkinoille vallatakseen osuuksia. Siinä vaiheessa tilanne voi muuttua EU:lle todella hankalaksi. Kauppablokki ei välttämättä joutuisi vain kohtaamaan vihaista Trumpia, vaan myös tyytymättömät eurooppalaiset kuluttajat, jotka ärsyyntyisivät, jos sääntely estäisi heitä käyttämästä näitä uusia maksuvälineitä.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde: Digitaalinen euro voitaisiin lanseerata lokakuussa
Euroopan keskuspankki (EKP) suunnittelee digitaalisen euron lanseeraamista, ja testausvaiheen on määrä päättyä lokakuussa 2025.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ja hänen tiiminsä tekevät yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa edistääkseen hanketta, vaikka osa lainsäätäjistä ja kansalaisista suhtautuu siihen varauksella.
Lagarde vahvisti 6. maaliskuuta pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että EKP pyrkii saattamaan valmisteluvaiheen päätökseen lokakuuhun 2025 mennessä. Tämä vaihe, joka alkoi marraskuussa 2023, sisältää testauksia, sidosryhmäkeskusteluja ja digitaalisen valuutan sääntökirjan laatimisen.
“Euroopan unioni pyrkii lanseeraamaan digitaalisen euron, oman keskuspankin digitaalivaluuttansa (CBDC), lokakuuhun mennessä”, Lagarde sanoi tilaisuudessa ja jatkoi:
“Pyrimme varmistamaan, että digitaalinen euro toimii rinnakkain käteisen kanssa. Yksityisyyden suojaa käsitellään tekemällä siitä pseudonyymi ja käteismäinen luonteeltaan.”
EKP uskoo, että digitaalinen euro tehostaisi maksamista ja tarjoaisi turvallisen, valtion tukeman vaihtoehdon yksityisille digitaalisille maksutavoille. Johtokunnan jäsenet Fabio Panetta ja hänen seuraajansa Piero Cipollone johtavat hanketta, jonka tavoitteena on edistää kehitystä ja saada tuki Euroopan parlamentilta, neuvostolta ja komissiolta.
Lainsäätäjien epäilykset ja huolet
Lagarden varmuudesta huolimatta osa EU:n lainsäätäjistä on epäileväisiä. Reutersin 10. maaliskuuta julkaisema raportti kertoo, että moni kyseenalaistaa CBDC:n toteuttamiskelpoisuuden ja tarpeellisuuden. Huolia herättävät muun muassa valtion vallankäyttö, tietosuoja ja digitaalisen euron integrointi nykyiseen rahoitusjärjestelmään.
Hiljattain tapahtunut katkos EKP:n Target2 (T2) -maksujärjestelmässä on lisännyt epävarmuutta. T2, joka käsittelee suuria maksuja, oli alhaalla yli kaksi tuntia 27. helmikuuta. Reutersin mukaan jotkut lainsäätäjät pelkäävät, että vastaavat tekniset ongelmat voisivat heikentää luottamusta digitaaliseen euroon.
EKP:n viranomaiset ovat rauhoitelleet yleisöä toteamalla, että digitaalinen euro toimisi samalla tavalla kuin nykyinen TIPS-pikamaksujärjestelmä, joka toimii ympäri vuorokauden ja käsittelee pienempiä maksuja.
Vaikka TIPS-järjestelmä koki katkoksessa vain pieniä viiveitä, lainsäätäjien hyväksynnän saaminen pysyy suurena haasteena digitaalisen euron käyttöönotossa.
Pelko hallituksen valvonnasta ja kontrollista
CBDC:n kriitikot pelkäävät myös, että digitaalinen euro antaisi hallituksille mahdollisuuden seurata ja kontrolloida maksutapahtumia. Heidän mukaansa taloudellinen autonomia ja yksityisyys ovat vaarassa, ja jotkut ovat kutsuneet digitaalista euroa jopa “diktatuuriksi”.
Lagarde vakuuttaa, ettei digitaalinen euro korvaisi käteistä, vaan toimisi lisävaihtoehtona. Lisäksi siihen suunnitellaan yksityisyyttä suojaavia mekanismeja, jotka estävät hallituksen suoranaisen seurannan.
“Mielestäni tämä on erittäin tärkeää. Ja niille, jotka suhtautuvat agnostisesti tai epäilevästi, tämä on nyt ajankohtaisempaa ja tarpeellisempaa kuin koskaan aiemmin – niin tukkumaksujen kuin vähittäismaksujenkin osalta”, Lagarde sanoi.
Maailmanlaajuiset lähestymistavat digitaalivaluuttoihin
Maat lähestyvät digitaalisia valuuttoja eri tavoin. Euroopan unioni kannattaa keskitettyä digitaalista valuuttaa, kun taas Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vastustaa CBDC:itä voimakkaasti, vedoten huoliin valtion kontrollista.
Muut maat, kuten Brasilia, ovat jo käynnistäneet digitaalisia valuuttakokeiluja. Turvallisuus- ja yksityisyyshuolia kuitenkin esiintyy edelleen. Vuonna 2023 Brasilian keskuspankki julkaisi oman CBDC:n lähdekoodin, ja jo muutamassa päivässä asiantuntijat havaitsivat siinä rakenteita, jotka mahdollistavat viranomaisten käyttäjävarojen jäädyttämisen tai pienentämisen.
Lue myös nämä
in numbers
