VanEck: Bitcoin voisi auttaa Yhdysvaltojen valtionvelassa
Miksi luottaa Cryptonewsiin
Mainosilmoitus
Uskomme täydelliseen läpinäkyvyyteen. Osa sisällöstämme sisältää affiliate-linkkejä, ja voimme ansaita komissiota näiden kumppanuuksien kautta.
Sijoitusyhtiö VanEck on mallintanut Yhdysvaltojen strategisen Bitcoin-varannon mahdollisia vaikutuksia ja sanoo, että Bitcoinin (BTC) kerryttäminen voisi auttaa kattamaan osan maan kasvavasta valtionvelasta.
Bitcoin Act -aloitteesta inspiroitunut analyysi esittelee skenaarion, jossa Yhdysvaltain valtiovarainministeriö hankkii viiden vuoden aikana jopa miljoona Bitcoinia ja pitää niitä pitkäaikaisena arvonsäilyttäjänä vahvistaakseen maan taseita.
Bitcoin suojana valtionvelkaa vastaan?
Yhdysvaltain valtionvelan ennustetaan kasvavan 36 biljoonasta dollarista vuonna 2025 aina 116 biljoonaan dollariin vuoteen 2049 mennessä, olettaen 5 %:n vuotuisen kasvuvauhdin.
VanEckin raportissa tarkastellaan kuitenkin skenaariota, jossa Bitcoinin, joka hankitaan vuonna 2025 keskimääräisellä 100 000 dollarin hinnalla, arvo kasvaisi 25 % vuodessa ja saavuttaisi noin 21 miljoonan dollarin hinnan per BTC vuoteen 2049 mennessä. Tämän oletuksen mukaan 1 miljoonan Bitcoinin reservi voisi olla arvoltaan 21 biljoonaa dollaria, mikä kattaisi noin 18 % Yhdysvaltain velasta tuolloin.
VanEckin malli ei ole suora ennuste, vaan pikemminkin hypoteettinen tarkastelu siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia Bitcoinin integroimisella Yhdysvaltain strategisiin varantoihin voisi olla. Tulokset viittaavat siihen, että Bitcoinin kurssin pitkän aikavälin arvonnousu voisi tarjota merkittävän taloudellisen puskurin, aivan kuten perinteiset valtion kultavarannot.
Senaattori Cynthia Lummis tukee ajatusta
Ajatus kansallisesta Bitcoin-reservistä on saanut kannatusta joiltakin päättäjiltä. Senaattori Cynthia Lummis, joka toimii Yhdysvaltain senaatin pankkivaliokunnan digitaalisten varojen alakomitean puheenjohtajana, ilmaisi julkisesti tukensa VanEckin tutkimukselle 21. helmikuuta X-alustalla julkaisemassaan viestissä.
Senaattori Lummis on ollut näkyvä Bitcoinin Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmään integroinnin puolestapuhuja . Hän on sanonut, että digitaaliset varat voisivat tarjota taloudellista vakautta kasvavan velan ja inflaatiopaineiden aikana.
Vaikka VanEckin malli esittää optimistisen skenaarion, se myös korostaa Bitcoinin volatiliteettia ja epävarmuutta. VanEckin analyytikot ovat lisäksi huomauttaneet, että heidän ennusteensa eivät takaa tulevaa kehitystä, eikä niitä tulisi pitää taloudellisena neuvona.
Keskuspankit pohtivat Bitcoinin roolia varannoissaan
Yhdysvaltojen lisäksi jotkut keskuspankit tutkivat Bitcoinin potentiaalia varantojen hallinnassa.
Tämän kuun alussa Tšekin keskuspankin (CNB) pääjohtaja Aleš Michl ilmoitti, että laitos tutkii Bitcoinia ja totesi, ettei keskuspankkien tulisi hylätä sitä suoralta kädeltä.
”Sitä (Bitcoin) ei pitäisi niputtaa yhteen muiden kryptovarojen kanssa. Meidän keskuspankkiirien pitäisi tutkia sitä ja tutkia teknologiaa, jolle se on rakennettu. Bitcoinin tutkiminen ei vahingoita meitä – päinvastoin, se vahvistaa meitä”, Michl sanoi viime viikolla viestipalvelu X:ssä.
CNB on käynnistänyt Bitcoin-testisalkun analysoidakseen sen riskejä, volatiliteettia ja pitkän aikavälin elinkelpoisuutta. Vaikka Michl korostaa, ettei tämä ole suora kannatus Bitcoinille, hän uskoo, että sen teknologian ymmärtäminen voisi vahvistaa rahoituslaitoksia.
Vaikka Tšekin keskuspankki (CNB) ei ole sitoutunut ostamaan Bitcoinia, pankin hallitus on hyväksynyt analyysin uusista omaisuusluokista, mukaan lukien Bitcoin. Keskuspankki aikoo arvioida sen toteutettavuutta, riskitekijöitä ja pitkän aikavälin potentiaalia osana CNB:n varantojenhallintastrategiaa.
Michl myönsi Bitcoinin äärimmäisen volatiliteetin ja totesi, että sen tuleva arvo voisi vaihdella nollasta merkittävään summaan.
Jos CNB päättäisi kohdentaa 5 % 140 miljardin euron (noin 146 miljardin dollarin) varannoistaan Bitcoiniin, siitä voisi tulla ensimmäinen länsimainen keskuspankki, joka sijoittaa julkisesti tähän kryptovaluuttaan. Lähteiden mukaan mahdollinen Bitcoin-altistus olisi kuitenkin huomattavasti pienempi, todennäköisesti alle prosentin verran kokonaisvarannoista.
Michl teki selkeän eron Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen välillä ja varoitti sijoittajia käyttämään äärimmäistä varovaisuutta kryptovaroihin sijoittaessaan.
Hän vertasi nykyistä kryptomarkkinaa Tšekin tasavallan taloudelliseen siirtymäkauteen 1990-luvulla, jolloin monet sijoitusrahastot nousivat ja kaatuivat.
“Kryptovaluuttamarkkina kokee samankaltaisia epäonnistumisia ja menestyksiä”, hän sanoi.
Michl kehotti sijoittajia sijoittamaan vain varoihin, jotka he ymmärtävät täysin ja joihin heillä on varaa menettää sijoituksiaan.
Onko Bitcoin sittenkin kuin tulppaani?
Huolimatta kasvavasta kiinnostuksesta monet Euroopan finanssijohtajat pysyvät skeptisinä.
Helmikuussa Saksan Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel vertasi Bitcoinia “digitaalisiin tulppaaneihin” ja varoitti spekulatiivisista riskeistä. Myös suomalaissijoittaja ja sijoitusyhtiö Taalerin perustaja Vesa Heikkilä on verrannut Bitcoinia tulppaaneihin.
Tulppaanivertaus juontaa juurensa 1630-luvun Hollantiin, jossa harvinaisten tulppaanisipulien hinnat nousivat huippulukemiin, kunnes kupla puhkesi helmikuussa 1637. Kuplan synnyttämä paniikki vei sijoittajilta omaisuuksia ja muistutti, kuinka nopeasti markkinat voivat romahtaa.
Euroopan keskuspankki ei innostu Bitcoin-reservistä
Tammikuussa Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde hylkäsi Bitcoinin varanto-omaisuutena, vedoten sen likviditeettiin ja vakauteen liittyviin huoliin.
Lagarde sulki kategorisesti pois Bitcoinin osana EKP:n varantoja ja torjui kaikki spekulaatiot sen tulevasta sisällyttämisestä.
“Varantojen on oltava likvidejä, varantojen on oltava turvassa, niiden on oltava turvallisia, eikä niitä saa rasittaa rahanpesu tai muut rikolliset toimet”, Lagarde totesi.
Hän lisäsi, että Bitcoinin volatiliteetti ja sen yhteydet laittomiin toimintoihin tekevät siitä sopimattoman EKP:n varantoihin.
Lagarden kommentit tulivat sen jälkeen, kun Tšekin keskuspankin Michl oli todennut, että Bitcoinia oli käsitelty mahdollisena hajauttamistyökaluna, mutta sitä ei ollut virallisesti harkittu varantoihin.
Lagarde oli täysin yksiselitteinen vastustuksessaan ja ilmaisi varmuutensa siitä, ettei mikään EKP:n alaisuudessa toimiva Euroopan keskuspankki ottaisi Bitcoinia osaksi varantojaan.
EKP:n jyrkkä kanta Bitcoinia kohtaan eroaa Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) pääjohtajan Jerome Powellin hienovaraisemmasta lähestymistavasta. Powell totesi äskettäin, että liikepankit voivat palvella kryptovaluutta-asiakkaita, kunhan ne hallitsevat niihin liittyvät riskit asianmukaisesti.
Powell myös peräänkuulutti selkeämpiä sääntelylinjauksia kryptovaluutoille, mikä viittaa siihen, että Yhdysvaltain rahoituslaitoksilla voi olla enemmän liikkumavaraa digitaalisten omaisuuserien käsittelyssä kuin heidän eurooppalaisilla vastineillaan.
Vaikka eurooppalaiset sääntelyviranomaiset pysyvät skeptisinä, yli kymmenen Yhdysvaltain osavaltiota on ryhtynyt perustamaan strategisia Bitcoin-varantoja, ja useat muut valtiot tutkivat samankaltaisia politiikkoja.
Keskustelun jatkuessa Bitcoinin rooli kansallisessa taloudessa on edelleen epävarma, mutta yhä enenevässä määrin esillä.
Lue myös nämä
in numbers
