Venäjä aikoo rakentaa BRICS-maihin uusia kryptokeskuksia
Itänaapurimme Venäjä ja sen suurin kryptokaivostoimija BitRiver ovat julkistaneet suunnitelmansa rakentaa kryptovaluutan louhintakeskuksia BRICS-maihin.
BRICS-maat on kehittyvien talouksien muodostama ryhmä. Sen perustivat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Tämän vuoden alussa myös Egypti, Etiopia, Iran ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat liittyivät siihen mukaan.
Venäläisen uutissivusto RBK:n mukaan louhintakeskusten rakentamiseen osallistuu Venäjän suora sijoitusrahasto (RDIF), joka on maan valtion sijoitusrahasto.
RDIF on Venäjän valtion sijoitusrahasto, joka perustettiin vuonna 2011 tekemään sijoituksia Venäjän talouden voimakkaasti kasvavien alojen yrityksiin. Se perustettiin aikanaan sijoittamaan yhdessä maailman suurimpien institutionaalisten sijoittajien, suorien sijoitusrahastojen, valtion sijoitusrahastojen ja johtavien yritysten kanssa.
RDIF:lle varattiin hallinnoitavaksi 10 miljardia dollaria pääomaa. Rahasto kertoo houkutelleensa yli 40 miljardia dollaria ulkomaista pääomaa Venäjän talouteen pitkäaikaisten strategisten kumppanuuksien kautta. Sen toimitusjohtaja on Kirill Dmitriev.
RDIF ja BitRiver sanovat tekevänsä yhteistyötä ”rakentaakseen datakeskuksia BRICS-maihin”.
Tavoitteleeko kryptokaivostoimija BitRiver BRICS-maiden laajentumista?
Osapuolet tekivät ilmoituksensa viime viikolla Moskovassa järjestetyssä BRICS-liiketoimintafoorumissa, jossa Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti myös BRICS-maiden yhteisestä kryptoprojektista.
RDIF ja BitRiver sanoivat myös työskentelevänsä tekoälyteknologiahankkeiden parissa ja pyrkivänsä ”kasvattamaan Venäjän osuutta maailmanlaajuisilla laskentatehomarkkinoilla”.
”Yhdessä Venäjän suorien investointien rahaston kanssa keskitymme luomaan infrastruktuuripohjan, joka perustuu [krypto]louhintaan. Rakennamme datakeskuksia ja yhdistämme ne asianmukaisiin kapasiteetteihin. Näin voimme ottaa käyttöön ja toteuttaa tekoälyhankkeita”, sanoo BitRiverin toimitusjohtaja Igor Runets
Kryptokaivostoimija BitRiverillä on 21 datakeskusta Venäjällä. Se rakentaa parhaillaan 10 uutta keskusta.
Osapuolet eivät kertoneet, ovatko ne tehneet sopimuksia BRICS-maiden kanssa. Mutta he sanoivat, että maailmassa ”on pulaa vapaasta tilasta energiaintensiivisissä datakeskuksissa”.
Venäjä ja venäläiset yritykset pyrkivät siis ”luomaan uusia mahdollisuuksia” ”kokemuksensa” perusteella, osapuolet sanoivat.
Yhteistyökumppanit keskittyvät datakeskusten potentiaalin laajentamiseen, jolloin on mahdollista skaalata teknologioita edelleen BRICS-maiden markkinoilla.
RDIF:n toimitusjohtaja Kirill Dmitriev sanoi, että hänen organisaationsa ja BitRiver ”keskittyvät laajentamaan kryptokaivostoiminnan datakeskusten potentiaalia” ”teknologioiden skaalautumisen mahdollisuudella edelleen”.
Krypto asialistalla Kazanissa?
RDIF toimii parhaillaan BRICS-liiketoimintaneuvoston rahoituspalveluja ja investointeja käsittelevän työryhmän puheenjohtajana.
Rahasto haluaa luoda ”yhteisen investointifoorumin” BRICS-maiden jäsenmaille, jotta ne voisivat ”investoida huipputeknologiaan, mukaan lukien tekoälyyn”.
BRICS-maat uskovat, että ne voisivat kasvattaa vuotuista BKT:tään noin 1,2 prosenttia eli 370 miljardia dollaria vuodessa käynnistämällä tekoälyyn perustuvia yrityksiä.
Moskova käynnisti RDIF:n vuonna 2011 tavoitteenaan tehdä strategisia investointeja ”voimakkaasti kasvaville” Venäjän teollisuudenaloille.
Venäjä vahvistaa otettaan kryptorintamalla
Kyseessä on luultavasti merkittävin askel, jonka Venäjä on tähän mennessä ottanut viimeaikaisessa kryptopanostuksessaan.
Venäjä on yrittänyt julkisesti kehottaa varovaisuuteen kaikissa kryptoon liittyvissä asioissa. Hallitus näyttää kuitenkin olevan valmis tukemaan kaivosalaansa merkittävänä talouskasvun moottorina.
Tästä ovat osoituksena lähinnä Venäjän energiaministeriön viimeaikaiset lausunnot. Ministeriö on ilmoittanut olevansa valmis tarjoamaan kaivostoimijoille ylijäämäenergiaa.
Lisätodisteena voidaan pitää myös Gazpromia, valtion enemmistöomistuksessa olevaa öljy- ja kaasujättiä, joka on hiljattain perustanut kryptokaivostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön.
Lisänäyttöä ovat paikallishallinnon tukemat suunnitelmat uusien kryptokaivoslaitosten rakentamiseksi.
Viime kuussa Komin tasavallan hallituksen päämies ilmoitti kahden uuden kryptokaivostoiminnan datakeskuksen rakentamisesta Mikuniin ja Sindoriin.
Nämä maksavat yhteensä 27,6 miljoonaa dollaria, ja yhteensä 15 keskusta on tarkoitus käynnistää tasavallassa.
Venäjä pyrkii kiertämään pakotteita kryptovaluutalla
Venäjän louhintateollisuus vaikuttaa myös luottavaiselta sen suhteen, että joitakin sen asioita voitaisiin nostaa esille Kazanissa 22.–24. lokakuuta järjestettävän BRICS-huippukokouksen liepeillä.
Huippulainsäätäjät ovat ehdottaneet, että venäläiset louhijat voisivat tehokkaasti myydä rahakkeitaan kansainvälisille maahantuojille, jotka voisivat sitten käyttää Bitcoinia (BTC) ja muita kryptoassetteja maksuvälineinä.
Venäjän hallinto näyttää uskovan, että tällainen liike antaisi monille yrityksille mahdollisuuden ohittaa länsimaiset pakotteet, jotka kohdistuvat pääasiassa pankkeihin ja Yhdysvaltain dollarin määräisiin liiketoimiin.
Louhijat puolestaan sanovat olevansa valmiita aloittamaan verojen maksamisen tuloistaan, jotka tuovat Venäjän valtiovarainministeriölle satojen miljoonien USD:n arvosta tuloja joka vuosi.
Jo viime syksynä paljastui, että venäläiset kryptovaluutan haltijat ovat onnistuneet kiertämään Ukrainan sodan vuoksi asetetut Venäjä-pakotteet käyttämällä ulkomaisia kryptopörssejä ja erilaisia kiertoteitä.
Länsimaiden pakotteet estävät suurimpia venäläisiä pankkeja suorittamasta transaktioita kansainvälisissä kryptopörsseissä, mutta venäläiset ovat käyttäneet alempia pankkeja ja kiertäneet pakotteita muuttamalla pankkien nimet viestinnässään. Kommersant ja Forbes ovat raportoineet, että suurin osa transaktioista, jotka tehtiin viimeisen kuuden kuukauden aikana, liittyivät pakotelistalla oleviin venäläisiin pankkeihin.
Asiantuntijat uskovat, että kryptopörssit saattavat pian estää tällaisen kiertämisen sääntelyviranomaisten paineen alla. Vaikka tämä porsaanreikä suljettaisiin, venäläiset kryptokauppiaat löytäisivät muita keinoja kiertää pakotteet, kuten P2P-kauppa, joka on kasvussa Venäjällä. Lisäksi Venäjän hallitus kehittää työkaluja, jotka auttavat kryptolouhijoita välttämään pakotteet ja helpottavat rajat ylittäviä maksutapahtumia kryptovaluutan avulla.
Venäjällä on meneillään kryptovaluuttabuumi
Kryptokauppa Venäjällä on kolminkertaistunut vuonna 2023, ja louhintatoiminta kasvaa merkittävästi. Venäjän viranomaiset pyrkivät sääntelemään louhintaa ja verottamaan toimialaa, mutta lainsäädäntö on edelleen keskeneräinen.
Venäjän kryptoteollisuuden ja lohkoketjujen yhdistyksen (RACIB) varapuheenjohtaja Valeri Petrov arveli kesällä, että lännen pakotteet ovat saattaneet keinotekoisesti paisuttaa Venäjän kryptomarkkinoita.
“Kryptovaluuttojen suosion kasvava trendi voi vaikuttaa talouteen jonkin verran, mutta vaikutus ei ole suuri. Periaatteessa kryptovaluuttojen käyttö Venäjällä rajoittuu pitkälti kansainvälisiin siirtoihin. [Venäläiset ovat käyttäneet kryptoa], koska se ei hyödynnä perinteisiä maksuverkkoja, kuten SWIFTiä. Ja siksi [se on keino kiertää] pakotteita”, Stepanov sanoi kesäkuussa.
Lue myös nämä
in numbers
