Ruotsin talous on nyt Suomea huonommassa tilanteessa
Mainosilmoitus
Uskomme täydelliseen läpinäkyvyyteen. Osa sisällöstämme sisältää affiliate-linkkejä, ja voimme ansaita komissiota näiden kumppanuuksien kautta.Euroopan komissio ennustaa, että Ruotsin talous supistuu vuonna 2023. Tämän jälkeen komissio uskoo Ruotsin talouden vakiintuvan suurin piirtein vuonna 2024 ja kasvavan maltillisesti vuonna 2025.
Kiristyneet rahoitusolot ja korkeat energian hinnat vaikuttavat Ruotsin talouteen ja erityisesti kotitalous- ja rakennussektoriin, mikä ennusteen mukaan heijastaa suurta velkaantumista ja yliarvostettuja asuntojen hintoja. Jäähtyvien työmarkkinoiden odotetaan osaltaan hidastavan kotimaista kysyntää.
Ruotsin bruttokansantuote (BKT) painuu Euroopan komission ennusteen mukaan tänä vuonna 0,5 prosenttia miinukselle. Ensi vuonna, eli vuonna 2024 Ruotsin talous supistuu 0,2 prosenttia ja vuonna 2025 talous lähtee 1,3 prosentin kasvuun.
Kerroimme eilen, että Suomen taloudessa reaalisen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,1 prosenttia vuonna 2023 ja kiihtyvän vähitellen 0,8 prosenttiin vuonna 2024 ja 1,5 prosenttiin vuonna 2025.
Komissio odottaa Suomessa inflaation hidastuvan 4,4 prosenttiin vuonna 2023 ja laskevan alle 2 prosenttiin vuonna 2024, Ruotsissa Inflaation komissio ennustaa painuvan myös alle kahteen prosenttiin eli 1,8 prosenttiin.
Työttömyys kasvaa ennusteen mukaan Ruotsissa ensi vuonna 8,5 prosenttiin ja 8,6 prosenttiin vuonna 2025, komissio ennustaa. Suomessa vastaavat prosentit ovat 7,3 prosenttiin vuonna 2024 ja laskevan 7 prosenttiin vuonna 2025.
Inflaation odotetaan laskevan tuntuvasti vuonna 2024, mutta nousevan takaisin hieman yli 2 prosenttiin vuonna 2025. Julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan olevan hieman alijäämäinen vuonna 2023 ja jonkin verran alijäämäisempi kahtena seuraavana vuonna. Julkisen talouden velkasuhteen odotetaan laskevan 32,9 prosentista vuonna 2022 hieman alle 30 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025.
Lue: Euroopan komission ennuste lupaa: Suomen talous paranee
Korkea korkoherkkyys muokkaa vaimeaa elpymistä
Ruotsin talous supistui Euroopan komission ennusteen mukaan vuonna 2023 pääasiassa yksityisen kulutuksen vähenemisen ja asuntorakentamisen notkahduksen vuoksi, mikä johtui korkeasta inflaatiosta, epävarmuudesta ja korkojen noususta. Vuosien varrella kertynyt makrotalouden epätasapaino oli tehnyt Ruotsin talouden alttiiksi rahapolitiikan kiristymiselle.
Voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet olivat erityisen herkkiä korkojen nousulle ja inflaation kiihtymiselle, koska niiden kertyneen velan korot muuttuivat nopeasti ohjauskorkojen nousun myötä. Suhteellisen kireät rahoitusolot hillitsevät kotimaista kysyntää edelleen ennustejaksolla.
Vuonna 2024 yksityistä kulutusta hillitsisi Euroopan komission ennusteiden mukaan tuloihin liittyvä epävarmuus, kun työmarkkinat viilenevät ja nettovarallisuuteen kohdistuu edelleen paineita asuntomarkkinoilla. Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu inflaation laskiessa tukee kotitalouksien kulutuksen odotettua elpymistä vuonna 2025. Kaiken kaikkiaan Ruotsin talous on siinä tilassa, että työmarkkinoiden viileneminen ja kotitalouksien tulokehityksen vaimeus rajoittavat ennustetun elpymisen voimakkuutta huolimatta suhteellisen tukevasta tuloskehityksestä, joka heijastaa korkorasituksen, reaalipalkkojen, kotimaisen kysynnän ja kauppaehtojen kehitystä.
Asuntorakentamisen ennustetaan vähenevän, mikä johtuu asuntojen alhaisemmasta arvostuksesta, kotitalouksien ja kiinteistöyhtiöiden rajallisesta lainanottokyvystä ja rakennuskustannusten noususta. Sen sijaan yritysten terveet taseet ja innovatiiviset teollisuushankkeet tukevat laite- ja tieto- ja viestintätekniikkainvestointeja, mikä tarkoittaa, että siltä osin Ruotsin talous on hyvällä tolalla.
Heikon kotimaisen kysynnän ja yleisesti ottaen vahvan kilpailukyvyn vuoksi viennin odotetaan edistävän talouskasvua myönteisesti vuonna 2023, minkä jälkeen se hidastuu kauppakumppaneiden vaisun tuontikysynnän vuoksi, ennen kuin se elpyy jälleen vuonna 2025. Näkymiin kohdistuvat riskit painottuvat alaspäin, ja ne liittyvät lähinnä siihen, että kiinteistömarkkinoilla on mahdollista korjata tilannetta edelleen ja pidentää taseen sopeuttamisen kestoa ja syvyyttä.
Lue: Suomen talous Economistin vertailussa – Sijalla 14.
Ruotsin talous: Vaivana jäähtyvät työmarkkinat
Ruotsin talous ei kärsinyt kuluvana vuonna työmarkkinoiden suhteen. Työmarkkinat pysyivät vuonna 2023 elinvoimaisina taloudellisen toimeliaisuuden heikkenemisestä huolimatta. Tämä heijasteli työnantajien haluttomuutta vähentää työpaikkoja ammattitaitovajeen ja työvoimapulan vuoksi. Työllisyyden kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan, sillä se reagoi suhdannetaantumaan viiveellä.
Työttömyysasteen odotetaan nousevan 7,6 prosentista vuonna 2023 8,6 prosenttiin vuonna 2025.
Palkkasopimukset ovat pysyneet maltillisina, ja palkkakehityksen odotetaan pysyvän rajallisena. Keskimääräisten reaalipalkkojen ennustetaan siirtyvän vähitellen positiiviselle tasolle inflaation laskiessa.
Ruotsin talous: Inflaatiovauhdin laskut ja nousut
YKHI-inflaatiovauhti saavutti huippunsa vuoden 2022 lopussa, minkä jälkeen se on laskenut energian hintojen laskun ja tarjontarajoitteiden hälvenemisen myötä. Tuontihintojen ja valuuttakurssin heijastuminen inflaatioon on ollut suhteellisen voimakasta, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että inflaatio pysyy korkeana vuonna 2023.
Kysynnän hidastuminen alentaa osaltaan taustalla olevia hintapaineita. Tämän yhdessä energian hintojen laskun ja perusvaikutusten kanssa ennustetaan laskevan kokonaisinflaation alle 2 prosenttiin vuonna 2024. Tästä Ruotsin talous tulee hyötymään.
Palvelujen hintojen nousun, perusvaikutusten hiipumisen ja energian hintojen nousun ennustetaan nostavan inflaation hieman yli 2 prosenttiin vuonna 2025, vaikka keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat hillittyjä ja tuottavuuden kasvu kääntyy positiiviseksi ennustekauden loppupuolella.
Julkisen talouden rahoitusasema muuttuu alijäämäiseksi
Ruotsin talous on julkisen talouden rahoitusaseman suhteen siinä tilassa, että sen odotetaan olevan hieman alijäämäinen vuonna 2023 sen jälkeen, kun se oli ylijäämäinen vuonna 2022. Vaikka valtion verotulot pysyvät vahvoina erityisesti yhteisöveron osalta, myös menot esimerkiksi indeksoitujen sosiaalisten tulonsiirtojen ja eläkkeiden osalta kasvavat.
Vuonna 2024 alijäämän odotetaan kasvavan jonkin verran 0,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä heijastaa nimellistulojen heikkenevää kehitystä ja hintojen nousun viivästynyttä vaikutusta. Kasvava työttömyys vaikuttaa tuloverotuloihin, ja automaattiset vakauttajat lisäävät menoja kotitalouksien sosiaalisten tulonsiirtojen kautta. Vuoden 2024 vuotuisen talousarvion ja syksyn lisätalousarvion menotoimenpiteet ovat suhteellisen vaatimattomia. Tästä huolimatta julkiset investoinnit kasvavat edelleen ennustejaksolla, mikä johtuu osittain puolustusmenojen kasvattamisesta kohti tavoitetta, joka on 2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan maltillinen myös vuonna 2025.
Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laskee edelleen hieman alle 30 prosenttiin vuonna 2025, mikä johtuu pääasiassa nimittäjävaikutuksista.






