Suomen talous Economistin vertailussa – Sijalla 14.
Suomi on sijoittunyt sijalle 14. kun on vertailtu kaikkia 27 EU-maata, mukaan lukien sitä, miltä Suomen talous näyttää. Vertailun suoritti arvostettu Brittiläinen talouslehti Economist, joka vertaili EU-maiden talouksia ja laittoi ne paremmuusjärjestykseen. Lehti kutsui vertailuaan ”talouden viisiotteluksi”.
Näin siksi, että tutkimus sisälsi viisi eri kategoriaa, joilla on vaikutusta jokaisen maan taloudelliseen kehitykseen: kysyntä, velan määrä, maan demografia, hiilivoimasta irrottautuminen ja riippuvuus maailman autokratioista.
Economistin vertailu korosti sitä, että jos maat haluavat painaa velkataakkaansa alaspäin, niiden olisi vähennettävä kysynnän määrää, jotta inflaatio saataisiin kuriin, koska inflaatio vaikuttaa velan määrään kasvattavasti.
Lisäksi ne maat, joissa väestön ikääntyminen on kaikkein huomattavinta, vaikutti vertailussa, sillä näissä maissa työntekijöitä poisuu työmarkkinoilta nopeammin, kuin uusia tekijöitä tulee tilalle. Lisäksi vertailussa kiinnitettiin huomiota siihen, miten eri maat suhtautuvat ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, joihin tulisi vastata teollisuuden muutoksilla, sekä niiden riippuvuuteen autokratioista.
Tätä riippuvuutta tulisi Economistin mukaan vähentää, koska kyseisten maiden kanssa käytävä kauppa tuo koko ajan suurempia riskejä näinä uuden geopoliittisen maailman päivinä.
Suomi pärjäsi vain yhdessä kategoriassa
Kuten alussa mainitsimme, Suomen talous johti vertailussa sijalle 14. Parhaiten Suomi pärjäsi kysynnän saralla, mutta myös hopea- ja pronssisija saavutettiin. Esimerkiksi autokratioiden kanssa käydyn kaupan saralla Suomi sijoittui kärkipäähän, kun kaupan määrää verrattiin maan bkt:hen. Economistin mukaan tämän osuus oli vuonna 2021 vain 3,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on toiseksi vähiten Luxemburgin jälkeen.
Suomessa on viime aikoina ollut paljon puhetta demografisista muutoksista ja sen tuomista haasteista. Economist otti huomioon joka maan käytettävissä olevan työvoiman nettokutistumisen, kun siitä jätetään pois muuttoliike. Tässä vertailussa Suomi ylsi listan keskivaiheille.
Keskiverto tuloksen Suomi sai EU-vertailussa myös velanhoitoon liittyvien kulujen osuudesta bkt:hen nähden. Se, missä Suomi sai kaikkein huonoimman tuloksensa, oli hiilestä irrottautuminen. Economistin vertailun mukaan Suomen talouden kaasun- ja sähkönkulutus on Euroopassa kaikkein suurinta, kun sitä verrataan maan bkt:hen.
Kysynnän saralla Economist laski Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tietojen perusteella kunkin maan peruskuluttajahintojen kumulatiivisen poikkeaman euroalueen painotetusta keskiarvosta aikavälillä elokuu 2020–elokuu 2023.
Mutta kuka sijoittui listalla kaikki huomioon ottaen ykköseksi? Economist nosti kultamitalisijalle Irlannin, joka pärjäsi erinomaisesti neljässä kategoriassa viidestä.
Talouden toipuminen tulee olemaan hidasta
Tämän vertailun myötä on hyvä katsoa hieman tulevaisuuteen, sillä Suomen Pankki julkaisi aivan vastikään oman väliennusteensa, jonka mukaan Suomen talous ajautuu taantumaan vuonna 2023.
Taantumaan ajautuminen tulee johtumaan korkeammista hinta- ja korkotasoista, sekä heikentyneestä vientikysynnästä, jotka vaikuttavat negatiivisesti talouteen. Työllisyyden positiivinen kehitys, joka on jatkunut pitkään, pysähtyy, mutta samalla kotimainen inflaatio hidastuu merkittävästi. Lisäksi talouden elpymisen odotetaan kestävän aiempaa kauemmin.
Syyskuun 2023 väliennusteen mukaan bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan 0,2 prosenttia vuonna 2023. Suomen talous toipuu taantumasta hitaasti, eli vasta vuonna 2024. Vuoden 2024 bruttokansantuotteen kasvuennuste on näin ollen myös alhaisempi kuin aiemmassa kesäkuun ennusteessa, ollen vain 0,2 prosenttia.
Vuonna 2025 alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, sillä talouskasvun odotetaan tuolloin kiihtyvän, mutta silti sen uskotaan pysyvän melko maltillisena, saavuttaen 1,4 prosentin kasvun.
Pitkään vahvistunut työllisyys tulee kokemaan notkahduksen taantuman aikana. Vuoden 2024 aikana 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen odotetaan laskevan 77,7 prosenttiin. Kuitenkin vuonna 2025 talouskasvun vahvistuessa työllisten määrä alkaa taas kasvaa, ja työllisyysaste palautuu lähemmäs vuoden 2022 tasoa.
Kotitalouksien ostovoimaa taas rasittavat korkeammat hinnat, mutta samalla ansiotason nousu ja inflaation hidastuminen parantavat kotitalouksien mahdollisuuksia kuluttaa, mikä vastaa Economist -vertailun löydöksiä. Inflaation odotetaan hidastuvan yhteen prosenttiin vuonna 2024, mutta palveluiden hintojen nousu jatkuu edelleen nopeammin kuin aiemmin.
Työllistyvien määrässä ei näkyvissä nousua
Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan elokuun lopussa Suomessa oli 249 000 työtöntä työnhakijaa, kun taas avoimet työpaikat -listalla oli tarjolla 54 812 työpaikkaa.
Keskuskauppakamari varoittaa, että heikentyneellä taloustilanteella on ollut hetkellinen vaikutus yritysten mahdollisuuksiin työllistää ihmisiä. Jos ennaltaehkäiseviä toimia työvoimapulan helpottamiseksi ei tehdä, yritykset saattavat joutua kohtaamaan vakavia ongelmia, kun talous lähtee taas elpymään.
Avoimien työpaikkojen määrä on Ylen mukaan kuitenkin laskenut reippaasti vuoden takaiseen verrattuna, kun taas työttömien työnhakijoiden määrä on samaan aikaan noussut. Tämä viittaa Ylen haastatteleman Työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan heikkoon suhdannetilanteeseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että uusia työpaikkoja syntyy vähemmän.
Työn kysyntä vähenee yleensä selvästi heikentyvän taloustilanteen myötä, ja tämä alkaa vaikuttaa työmarkkinoihin. Kaikki avoimet työpaikat eivät välttämättä ole julkisen työnvälityksen, kuten mol.fi:n avoimet työpaikat -listan kautta saatavilla, sillä monet työnantajat voivat etsiä työntekijöitä muista kanavista.
Maliranta korostaa Ylelle, että päättäjien tulisi olla tietoisia leikkauspäätösten mahdollisista seurauksista, sillä suuri osa työttömistä pysyy edelleen työttömänä leikkausten jälkeen, ja tämä tulee tietenkin heikentämään heidän hyvinvointiaan.
Hän arvioi, että työttömyystukien leikkaus ei tule tuottamaan merkittävää työllisyyden kasvua ennen kuin talous alkaa elpyä. Hallituksen tavoitteena on parantaa julkista taloutta, mutta Maliranta muistuttaa, että leikkausten vaikutukset vaihtelevat talouden suhdanteiden mukaan.
Lue myös: Euribor lievässä laskussa – sijoittaminen varovaista
Lue myös nämä
in numbers
