OP:n tutkimus: Yritykset eivät nyt keskity kasvamiseen
OP:n suuryritystutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset hillitsevät kasvuodotuksiaan merkittävästi aiempaan verrattuna. Tähän on johtanut talouden tilanne ja toimintaympäristön epävarmuus.
Tutkimuksen mukaan yritykset ovat siirtäneet painopistettään kasvusta tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen. Kotimaan rajojen ulkopuolelta odotetaan kuitenkin nousua.
Vaikka suuryritysten taloudellinen asema Suomessa on vakaalla pohjalla, epävarma toimintaympäristö on lisännyt varovaisuutta. Vain 10 prosenttia suuryrityksistä suunnittelee laajentumista tänä vuonna, kun vielä kaksi vuotta sitten tavoitteena oli kasvu joka kolmannessa yrityksessä. Nyt lähes puolet yrityksistä keskittyy toiminnan tehostamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen.
OP Yrityspankin toimitusjohtajan Katja Keitaanniemen mukaan heikko taloustilanne on tosiasia, mutta suuryritykset ovat sopeutuneet siihen hyvin. Yritykset ovat siirtäneet katsettaan tulevaisuuteen ja valmistautuvat suhdannekäänteen jälkeiseen aikaan. Suuryritykset ovat siirtyneet aktiivisen odottamisen tilaan.
– Heikko taloustilanne on tosiasia. Suomalaiset suuryritykset ovat kuitenkin sopeutuneet siihen, ja yritysten tuloksentekokyky on säilynyt suhteellisen hyvänä. Monessa suuryrityksessä nostetaan jo katsetta horisonttiin ja valmistaudutaan suhdannekäänteen jälkeiseen aikaan. Suuryrityksissä on siirrytty aktiivisen odottamisen tilaan, OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi sanoo OP:n tiedotteessa.
Yritykset suuntaavat investointinsa liiketoiminnan turvaamiseen
Matalat kasvuodotukset näkyvät myös investoinneissa, sillä suuri osa sekä aineellisista (52%) että aineettomista (40%) investoinneista suunnataan nykyisen liiketoiminnan turvaamiseen. Tämä on korkein osuus viiteen vuoteen.
Enemmistö suuryrityksistä katsoo nyt kansainvälisiin markkinoihin, odottaen kasvua erityisesti ulkomailla. Kysynnän, alihankintaostojen ja henkilöstön odotetaan kasvavan nopeammin ulkomailla kuin kotimaassa.
– Kyselyyn vastanneiden suuryritysten kotimaa on Suomi, mutta katsantokanta on kansainvälinen. Viime vuoteen verrattuna tuotannon arvioidaan kasvavan etenkin euroalueella. Näin ajattelee kolmannes suuryrityksistä. Myös euroalueen myynnin ja asiakkuuksien odotetaan kasvavan eniten suhteessa muihin alueisiin, Keitaanniemi sanoo.
Inflaatio on edelleen mörkö yrityksille
Kyselyyn vastanneista suuryrityksistä noin 67% pitää inflaatiota, rahoituskustannusten nousua ja työntekijöiden saatavuutta liiketoiminnalle haavoittuvuustekijöinä. Korkotason epävarmuus nähdään ongelmana 67% vastaajista. Kriisiaikojen myötä suuryritykset ovat kuitenkin parantaneet reagointinopeuttaan.
– Lisäksi geopoliittiset jännitteet ja kasvavat vastuullisuusvelvoitteet ovat saaneet yritykset tarttumaan aktiivisemmin ratkaisijan rooliin yhteiskunnallisissa epäkohdissa. Lähes 80 prosenttia suuryrityksistä kokee yhteiskunnallisten ongelmien, kuten ympäristö- ja talouskysymysten ratkaisemisen tehtäväkseen. Luku on mittaushistorian korkein, Keitaanniemi sanoo.
OP:n Suuryritystutkimus perustuu vuosittaiseen mittaukseen, jossa arvioidaan suomalaisten suuryritysten näkemyksiä liiketoiminnan ja talouden kehityksestä.
Tutkimukseen vastasi 176 johtoryhmätason edustajaa yhteensä 141 suomalaisesta suuryrityksestä tai niiden tytäryhtiöstä Suomessa. Vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 244 miljardia euroa, ja aineisto kerättiin syksyllä 2023.
Suuryritystutkimuksen kumppanina toimii Aalto-yliopiston professorien perustama NIBS-ajatushautomo, ja tutkimusta on tehty vuodesta 2012 saakka. Aineisto tarjoaa ainutlaatuisen kansainvälisen pitkittäistarkastelun.
Pörssiin odotetaan positiivista kehitystä
Viime vuosi oli Helsingin pörssin kannalta vähemmän mairitteleva. OMX Helsinki, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta koostuva indeksi jäi pakkaselle viime vuodelta, vaikka loppuvuodesta tulikin nousua aiempaan verrattuna.
Helsingin Sanomien vuodenvaihteessa haastattelemien asiantuntijoiden mukaan sijoitusammattilaiset odottavat positiivista kehitystä vuodelle 2024.
Evli-rahastoyhtiön toimitusjohtaja Kim Pessala kehottaa HS:n haastattelussa kuitenkin varovaisuuteen, sillä markkinat ovat kokeneet inflaation väistymisen ja korkojen laskun aiheuttamaa euforiaa. Pessala arvioi, että kasvuyhtiöissä voi olla hyviä ostopaikkoja, kun arvostukset ovat laskeneet.
Helsingin pörssi on teollisuuspainotteinen, ja juuri teollisuus on kärsinyt suhdanteesta myös kansainvälisellä tasolla.
Jos asiakkaiden varastot olisi jo saatu tyhjiksi ja teollisuuden tilaukset palaisivat normaaleiksi, niin se näkyy Suomen pörssissä.
Sitä, että yritykset eivät juuri nyt hae kasvua, vaan enemmänkin vakaata toimintaa, selittää myös viime vuoden konkurssien määrä. Nyt on syytä olla hieman varpaillaan.
Lue: Helsingin pörssi aloittaa vuoden 2024 odotusten saattelemana
Yritykset kärsivät konkurssiaallosta Suomessa
Tilastokeskuksen raportin mukaan marraskuussa 2023 käynnistettiin 345 konkurssia, mikä on 112 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana.
Viimeisen vuoden aikana 3 293 yritystä on hakenut konkurssia, mikä on korkein luku sitten vuoden 1998. Tämä tarkoittaa, että konkurssien määrä on noussut korkeammaksi kuin esimerkiksi vuoden 2009 finanssikriisin aikana.
Marraskuussa 2023 eniten konkurssihakemuksia tehtiin “muiden palveluiden”, rakentamisen ja kaupan toimialoilla. Muiden palveluiden alalla kirjattiin 127 konkurssia, rakentamisen alalla 69 konkurssia ja kaupan alalla 61 konkurssia.
Kuluneen vuoden aikana konkurssien määrä on kasvanut 25 prosenttia, mutta verrattuna 1990-luvun lamaan yritysten konkurssit ovat edelleen suhteellisen vähäisiä. Vuonna 1992 kaatui lähes 7 400 yritystä. Konkurssit ovat levinneet lähes kaikille toimialoille, ja eniten niitä esiintyi “muut palvelut” -kategoriaan kuuluvilla aloilla.
Lue: Suomessa konkurssien määrä on enimmillään 25 vuoteen
Euroopan komissio uskoo parempaan tulevaan
Euroopan komissio katsoo kuitenkin Suomen osalta ainakin jokseenkin luottavaisin mielin tulevaisuuteen.
Euroopan komissio uskoo Suomessa BKT:n kasvavan 0,1 prosenttia vuonna 2023. Sen odotetaan piristyvän vuonna 2024 yksityisen kulutuksen ja investointien hitaan elpymisen vauhdittamana, erityisesti vihreään siirtymävaiheeseen tähtäävien investointien ansiosta.
Myös rakennussektorin odotetaan kääntyvän uudelleen kasvuun vuoden 2024 jälkipuoliskolla ja elpyvän täysin vuonna 2025 yksityisten investointien piristymisen ja tukevamman rahoitusympäristön ansiosta.
Keskuskauppakamari arvioi marraskuussa, että kotimaista inflaatiomittaria tulkittaessa on muistettava ottaa huomioon lainakorkojen vaikutus. Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus lokakuun inflaatiolukuun oli yli 3 prosenttiyksikköä, eli korot selittävät jopa valtaosan kokonaisinflaatiosta.
Keskuskauppakamarin mukaan ilman korkojen nousun vaikutusta Suomen inflaatio olisi ollut lokakuussa noin 1,8 prosenttia eli jopa alle keskuspankin tavoitteleman tason. Näin ollen Suomen talous olisi vakaantumassa – siinä mukana myös yritykset.
Lue: Euroopan komission ennuste lupaa: Suomen talous paranee
Lue myös nämä
in numbers
