Suomessa konkurssien määrä on enimmillään 25 vuoteen
Suomessa konkurssien määrä pysyi ennätyslukemissa myös marraskuussa. Tilastokeskuksen raportin mukaan marraskuussa 2023 käynnistettiin 345 konkurssia, mikä on 112 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana.
Viimeisen vuoden aikana 3 293 yritystä on hakenut konkurssia, mikä on korkein luku sitten vuoden 1998. Tämä tarkoittaa, että konkurssien määrä on noussut korkeammaksi kuin esimerkiksi vuoden 2009 finanssikriisin aikana.
Marraskuussa 2023 eniten konkurssihakemuksia tehtiin “muiden palveluiden”, rakentamisen ja kaupan toimialoilla. Muiden palveluiden alalla kirjattiin 127 konkurssia, rakentamisen alalla 69 konkurssia ja kaupan alalla 61 konkurssia.
Kuluneen vuoden aikana konkurssien määrä on kasvanut 25 prosenttia, mutta verrattuna 1990-luvun lamaan yritysten konkurssit ovat edelleen suhteellisen vähäisiä. Vuonna 1992 kaatui lähes 7 400 yritystä. Konkurssit ovat levinneet lähes kaikille toimialoille, ja eniten niitä esiintyi “muut palvelut” -kategoriaan kuuluvilla aloilla.
Lue: Synkkä lokakuu – Konkurssit vireille 296 yrityksessä
Konkurssien määrä oli suurempi viimeksi vuonna 1997
Tilastokeskuksen tietojen mukaan viimeksi vastaava määrä konkurssihakemuksia tehtiin vuonna 2014 maaliskuussa, ja tätä suurempi määrä hakemuksia on kirjattu viimeksi vuonna 1997 lokakuussa.
Kaikki konkurssihakemukset eivät johda lopulta varsinaiseen konkurssiin, ja Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen arvioi, että tänä vuonna noin 3 000 yritystä päätyy lopulta konkurssiin. Marraskuun lukuja selittää osittain kahden suuren yritysryhmän – Puurakentajat Groupin ja Selektan tytäryhtiöt – konkurssihakemukset.
Vaikka konkurssiin hakeutuneissa yrityksissä oli vähemmän työntekijöitä kuin vuosi sitten, viimeisten kahdentoista kuukauden aikana konkurssiin on haettu yhteensä 3 293 yritystä, mikä on eniten neljännesvuosisataan eli koko 1990-luvun laman jälkeisen ajan.
Yrittäjien mukaan konkurssien taustalla on monia syitä, kuten koronaepidemian vaikutukset ja korkeat korot. Lisäksi vaikeina aikoina monet suuremmat yritykset ovat kiristäneet pääoman hallintaansa, mikä näkyy pienempien yritysten pidempinä maksuaikoina ja heikentää niiden taloustilannetta.
Rakennusalalla konkurssiin haki 69 yritystä, kun vuosi sitten vastaava luku oli 45. Vaikka rakennusalalla pieniä yrityksiä syntyy ja kaatuu jatkuvasti, tänä vuonna vaikeuksiin on joutunut myös suurempia toimijoita.
Vuoden aikana konkurssi on pantu vireille yhteensä 411 rakennusyrityksessä, ja jos tämä tahti jatkuu samanlaisena joulukuussa, vuoden lopussa ylittyy selvästi vuoden 2011 ennätys, jolloin kirjattiin 422 konkurssia.
Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala huomauttaa viestipalvelu X:ssä, että konkurssien määrä ylittää jo finanssikriisin jälkeisen huipun vuonna 2009.
Ei mikään miellyttävä jouluviikon talousuutinen: marraskuussa vireille pannut konkurssit korkeimmillaan 25 vuoteen. Myös 12 kk liukuva summa ylittää finanssikriisin jälkeisen huipun (loppuvuosi 2009).
Henkilöstön määrällä mitattuna tilanne ei yhtä raju mutta huono sielläkin. pic.twitter.com/lH5DQWJpM3
— Timo Vesala (@TimoVesala) December 20, 2023
Konkurssien määrä on kiihtynyt loppuvuodesta
Kun konkurssien määrä on noussut lähes 3300 konkurssiin viimeisen vuoden aikana, voidaan laskea, että konkurssien määrä on syksyn myötä vain kiihtynyt.
Esimerkiksi lokakuussa 2023 pantiin vireille 269 konkurssia, mikä on 53 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 164, mikä on 300 henkilötyövuotta enemmän kuin vuoden 2022 lokakuussa.
Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Suomessa konkurssit tulivat vastaan yhteensä 1 325 yritykselle, kertoi Aamulehti heinäkuussa.
Viime vuonna vastaavalla tarkastelujaksolla tammi–kesäkuussa meni nurin 1092 yritystä. Konkurssiin menneiden yritysten lukumäärä on 21,3 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Alkuvuonna Suomessa on pantu vireille eniten konkursseja kymmeneen vuoteen. Vuonna 2014 konkursseja pantiin vireille 1414 kappaletta.
Tilastokeskus kertoo, että konkurssiin on hakenut eniten rakennusalan yrityksiä ja toiseksi eniten kaupan alan yrityksiä.
Konkurssien määrä ei ole kasvussa ainoastaan Suomessa. Konkurssien määrä EU-maissa oli viime vuoden lopussa korkein sitten vuoden 2015, eikä konkurssien määrän kasvulle ei ole näkymässä loppua. Euroopan komission ylläpitämän Eurostatin mukaan konkurssien määrä EU-maissa kasvoi viime vuoden lopusta 2,8 prosenttia tämän vuoden ensimmäiselle neljännekselle.
Lue: Euroopan komission ennuste lupaa: Suomen talous paranee
Mitä tapahtuu osakeyhtiön konkurssissa?
Käräjäoikeus voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisena voi olla yrityksen lisäksi myös luonnollinen henkilö, kuolinpesä, tai muu yhteisö.
Konkurssi on siis termi menettelylle, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan.
Konkurssiin asettamista voi hakea niin velallinen itse kuin velkojakin. Konkurssihakemus tehdään yleensä sille käräjäoikeudelle, jonka toimialueella velallisen taloudellista toimintaa on johdettu.
Käräjäoikeus määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä, mikäli konkurssihakemus hyväksytään. Pesänhoitajaksi määrätään yleensä konkursseihin perehtynyt asianajaja, joka ottaa haltuunsa pesän omaisuuden ja aloittaa velkojen selvittelyn.
Asianajajan – tai muun konkurssipesän hoitajan – on tehtävä luettelo velallisen varoista ja veloista, eli niin sanottu pesäluettelo. Tämän lisäksi tehdään kirjallinen selvitys velallisen ennen konkurssia harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta ja konkurssin syistä. Lopulta velallisen on vahvistettava pesäluettelo oikeaksi.
Jos konkurssipesässä on varoja niin paljon, että niistä riittää velkojille jaettavaa, määrää pesänhoitaja päivän, johon mennessä velkojien on ilmoitettava hänelle saatavansa konkurssivelalliselta. Tätä toimintaa, eli saatavien ilmoittamista kutsutaan konkurssivalvonnaksi. Mikäli velkoja ei ilmoita saatavaansa määräajassa, hän yleensä menettää oikeutensa jako-osuuteen.
Konkurssipesän hoitajan tehtävänä on myös selvittää mahdolliset epäselvyydet ja riitaisuudet. Tarvittaessa riitaisuudet voidaan viedä myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Pesänhoitaja laatii valvotuista saatavista jakoluettelon, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa. Jakoluettelossa määrätään, miten konkurssipesän varat jaetaan velkojille.
Jos konkurssipesän varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäävät liian pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Raukeaminen tarkoittaa konkurssimenettelyn oikeusvaikutusten lakkaamista ja mahdollistaa pesän varojen ulosmittauksen.
Tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä määrätä konkurssin jatkumaan myös julkisselvityksenä. Tällainen toimenpide voi tulla kyseeseen, mikäli konkurssipesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa velallisen tai konkurssipesän toimien selvittelyä. Julkisselvityksen hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä.
Velallinen ei kuitenkaan vapaudu velkavastuustaan konkurssin jälkeen vaan vastaa veloistaan myös myöhemmin saamallaan omaisuudella, mikäli se jatkaa toimintaa. Yleisesti ottaen konkurssiin asetettu yritys kuitenkin lakkaa olemasta konkurssin tekemisen jälkeen.
Lue myös nämä
in numbers
