Microsoftin uusi tekoäly on liian vaarallinen julkaistavaksi
Miksi luottaa Cryptonewsiin
Mainosilmoitus
Uskomme täydelliseen läpinäkyvyyteen. Osa sisällöstämme sisältää affiliate-linkkejä, ja voimme ansaita komissiota näiden kumppanuuksien kautta.
Microsoft on todennut, että sen kehittelemä uusin tekoäly on liian vaarallinen lanseerattavaksi. Teknologiayhtiön kehittelemä VALL-E 2 matkii yhtiön mukaan ihmisen ääntä liian uskottavasti.
Se luotiin alunperin tuottamaan puhetta tekstikomennosta lyhyen ääninäytteen perusteella, mutta se lähtikin kehittymään ennalta-arvaamattomaan suuntaan.
Nyt Microsoft on päättänyt, että se ei aio julkaista mallia yleiseen käyttöön sen tarjoamien väärinkäytösriskien vuoksi. Sen sijaan VALL-E 2 jää näillä näkymin tutkimusprojektiksi.
VALL-E 2 ei näillä näkymin tule julkiseen käyttöön
Yksi maailman suurimmista teknologiayhtiöistä, Microsoft, on kehittänyt tekoälymallin, jota yritys pitää kuitenkin liian “ihmismäisenä” julkaistavaksi.
Kyseessä on VALL-E 2 -niminen tekoälytyökalu, joka luotiin jäljittelemään ihmisen ääntä. Yrityksen mukaan tämä on ensimmäinen malli, joka tuottaa puhetta aidon ihmisen tasoisella tavalla.
VALL-E 2 pystyy tuottamaan puhetta tekstikomennosta, kun sille annetaan lyhyt ääninäyte. Se osaa jäljitellä kohdeääntä sujuvasti ainakin englannin kielellä. Muiden kielten osalta sen kyvyt ovat vielä epäselviä.
Microsoftin verkkosivuilla voi kuunnella VALL-E 2 ja sen hieman vähemmän kehittyneen edeltäjän tuottamaa puhetta. Ongelmaksi tämän uuden tekoälyn kohdalla yhtiö on maininnut, että se on liian uskottava, jolloin sen käyttö vääränlaisiin, esimerkiksi rikollisiin tarkoituksiin on liian suuri.
Tämän vuoksi Microsoft päätti, että tekoäly on liian vaarallinen. Yritys vakuuttaa verkkosivuillaan, ettei sillä ole aikomusta julkaista tätä mallia yleiseen käyttöön, koska siinä piilevä väärinkäytön riski on liian korkea.
Tekoäly voisi esimerkiksi jäljitellä kenen tahansa ääntä ilman tämän suostumusta. Microsoftin mukaan tekoälyn käyttöön ottamisen varalta täytyy ensin kehittää protokolla, jolla voidaan varmistaa äänen käytön hyväksyntä.
Tällä hetkellä VALL-E 2 pysyy siis vain tutkimusprojektina.
Suomessa deepfake-huijauksia vähän, mutta niiden mahdollisuus on olemassa
Yksi muoto, joka on osoittanut, että tekoäly on liian vaarallinen väärissä käsissä, ovat deepfake-huijaukset.
Deepfake-tekoälyä käytetään Suomessa muun muassa viihteen, mainonnan ja koulutuksen aloilla luomaan realistisia, mutta keinotekoisia videoita ja ääniä.
Vaikka teknologia voi tarjota luovia ja innovatiivisia ratkaisuja, siihen liittyy myös merkittäviä haittoja.
Deepfake-videoita voidaan käyttää levittämään väärää tietoa ja manipuloimaan yleistä mielipidettä, mikä voi johtaa luottamuksen heikkenemiseen mediassa ja politiikassa.
Lisäksi deepfake-teknologiaa voidaan käyttää henkilöiden maineen vahingoittamiseen ja kiristystarkoituksessa, esimerkiksi luomalla väärennettyjä videoita, joissa henkilö esitetään epäedullisessa valossa.
Näiden riskien vuoksi on tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön teknologisia ja lainsäädännöllisiä keinoja tekoälysisältöjen tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi.
Tekoälystä paljon apua aivotutkimuksessa
Vaikka tekoäly on liian vaarallinen jos sitä kehitetään liian pitkälle, ja se päätyy sen jälkeen niin sanotusti vääriin käsiin, sen hyötyjä ei voida kiistää.
Esimerkiksi terveysalalla tekoäly tuo mukanaan valtavia, potisitiivisia mullistuksia. Tämä pätee esimerkiksi aivotutkimukseen.
Tekoäly oppii suuntaamaan huomionsa aivojen niihin alueisiin, jotka vastaavat esineiden ja kohteiden kuvien muodostamisesta. Näin ollen ajatuksia lukeva tekoäly pystyy yhä tarkemmin luomaan kuvan katsomastasi kohteesta.
Tekoäly ei kuitenkaan kirjaimellisesti lue ajatuksia tai kuvia. Se tulkitsee aivosignaaleja alueella, joka käsittelee kuvien tunnistamista.
Oppiva tekoäly pystyy siis kohdentamaan huomionsa tarkasti niihin signaaleihin, jotka muodostavat kuvan. Radboudin yliopiston tutkijat Hollannissa ovat hienosäätäneet tällaista tekoälyä erilaisten kuvien avulla.
Tutkija Umut Güçlün tiimi käytti aiemmin fMRI-aivoskanneria, jolla tallennettiin kolmen henkilön aivotoimintaa heidän katsellessaan sarjaa valokuvia.
Kokeissa käytettiin myös kuvia, jotka oli aiemmin tuotettu makakiapinan ja elektrodien avulla. Elektrodit tallensivat signaaleja, jotka syntyivät, kun makaki katsoi tekoälyn tuottamia kuvia.
Aivoskannausten perusteella on kyetty tuottamaan kuvia jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Näiden kuvien laatu on parantunut huomattavasti vuosien varrella.
Tekoäly pystyy nyt reaaliajassa oppimaan, mihin aivojen osiin sen tulisi keskittyä. “Tekoäly oppii samalla, kun se tulkitsee aivoista tulevia signaaleja”, kertoo Güçlü.
Kuvien tuottaminen tekoälyllä fMRI-skannausten perusteella oli haasteellisempaa, sanoo Güçlün kollega Thirza Dado, koska fMRI tuottaa kuviin paljon ylimääräistä kohinaa.
Vaikka myös fMRI-skannaukset ovat kehittyneet, niiden tuottamat kuvat ovat edelleen vähemmän tarkkoja kuin makakin näkemät.
Tutkimusryhmän tavoitteena ei ole lukea ajatuksia, vaan kehittää parempia aivoimplantteja, jotka voivat parantaa heikentynyttä näköä.
Tämä voidaan saavuttaa stimuloimalla aivojen niitä osia, jotka eivät edusta vain valokuvioita vaan esimerkiksi esineitä.
“Voimme stimuloida suoraan esimerkiksi sitä osaa, joka vastaa nähtyä koiraa”, Güçlü selittää New Scientistin mukaan.
“Tällä tavalla kuvat lähestyvät tavallisten näkevien ihmisten kokemuksia.” Tutkimus julkaistiin esijulkaisupalvelu Biorxivissä, mutta sitä ei ole vielä vertaisarvioitu.
OpenAI jatkaa ihmismäisemmän tekoälyn kehittämistä
OpenAI-tekoäly-yhtiön uusi versio sen alkuperäisestä ChatGPT-tekoälystä, GPT-4o, on yhtiön askel kohti luonnollisempaa ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta.
GPT-4o hyväksyy syötteenä minkä tahansa tekstin, äänen ja kuvan yhdistelmän ja tuottaa minkä tahansa tekstin, äänen ja kuvan yhdistelmän. Uudessa tekoälymallissa o-kirjain tarkoittaa omnia, yhtiö kertoo verkkosivuillaan. Omni on latinaa ja suomennettuna se tarkoittaa “kaikki”.
“GPT-4o on viimeisin askel syvällisen oppimisen rajojen pidentämisessä, tällä kertaa käytännön käytettävyyden suuntaan. Viimeisten kahden vuoden aikana olemme käyttäneet paljon aikaa tehokkuuden parantamiseen pinojen jokaisella tasolla.”
Tämän tutkimuksen ensimmäisenä hedelmänä yhtiö pystyy tarjoamaan GPT-4-tason mallin paljon laajemmin saataville. GPT-4o:n ominaisuudet otetaan käyttöön iteratiivisesti, yhtiö kertoi sivuillaan.
Uudet ääniominaisuudet mahdollistavat sen, että käyttäjät voivat puhua ChatGPT:lle ja saada reaaliaikaisia vastauksia ilman viivettä sekä keskeyttää ChatGPT:n sen puhuessa, jotka molemmat ovat realististen keskustelujen tunnusmerkkejä, joita tekoälyn ääniavustajat ovat pitäneet haastavina.
GPT-4o pystyy vastaamaan audiosyötteisiin parhaimmillaan 232 millisekunnissa ja keskimäärin 320 millisekunnissa, mikä vastaa ihmisen vastausaikaa keskustelussa. Siinä missä Microsoft tulee tulokseen, jonka mukaan tällainen tekoäly on liian vaarallinen, OpenAI ei näe syytä huoleen.
Sen sijaan GPT-4 vastaa Turbon suorituskykyä englanninkielisessä ja koodikielisessä tekstissä, ja se on huomattavasti parempi muulla kuin englanninkielisellä tekstillä.
Se on myös paljon nopeampi ja 50 prosenttia halvempi API:ssa. GPT-4o on erityisen paljon parempi näkö- ja ääniymmärryksessä nykyisiin malleihin verrattuna.
Lue myös nämä
in numbers
