IMF: “Muna vai kana” pitää ratkaista, että CBDC käynnistyy
Miksi luottaa Cryptonewsiin
Mainosilmoitus
Uskomme täydelliseen läpinäkyvyyteen. Osa sisällöstämme sisältää affiliate-linkkejä, ja voimme ansaita komissiota näiden kumppanuuksien kautta.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan keskuspankkien digitaalinen valuutta eli CBDC on ”kananmunaongelma”, jossa kuluttajien hyväksyntä riippuu suuresti kauppiaiden osallistumisesta ja päinvastoin.
Kana ja muna on metafora, jota käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa kahden toisistaan riippuvaisen tekijän välillä on vaikea päättää, kumman pitäisi tulla ensin.
Tässä tapauksessa IMF korostaa, että kauppiaat saattavat olla haluttomia ottamaan CBDC-järjestelmiä käyttöön, jos kuluttajat eivät käytä niitä, ja kuluttajat saattavat välttää CBDC-järjestelmiä, jos kauppiaat eivät hyväksy niitä.
CBDC:t ovat maan kansallisen valuutan digitaalisia muotoja, jotka keskuspankki laskee liikkeeseen ja joita se sääntelee. Toisin kuin kryptovaluutat, jotka ovat hajautettuja, CBDC:t ovat täysin keskusviranomaisen tukemia. Esimerkiksi EU:ssa on selvitetty jo hyvän aikaa, miten digitaalinen euro voitaisiin ottaa käyttöön.
Niiden tavoitteena on tarjota samat toiminnot kuin mitä fyysinen valuutta tarjoaa, mutta digitaalisessa muodossa. CBDC tarjoaisi turvallisen ja säännellyn vaihtoehdon yksityisille digitaalisille valuutoille ja maksujärjestelmille.
Keskuspankit eri puolilla maailmaa tutkivat CBDC-järjestelmiä uudenaikaistaakseen maksujärjestelmiä, parantaakseen taloudellista osallisuutta ja vähentääkseen riippuvuutta käteisestä.
Atlantic Councilin tuoreen raportin mukaan 134 maata, jotka edustavat 98 prosenttia maailman taloudesta, tutkii tällä hetkellä keskuspankkien digitaalisia valuuttoja. Vuonna 2020 vastaavia tutkimuksia tehneitä maita oli vain 35.
Lisäksi 66 maata on edistynyt merkittävästi tässä työssä. Bahama, Jamaika ja Nigeria ovat jo ottaneet käyttöön omat CBDC:nsä ja laajentavat näiden vähittäisversioita kansallisilla markkinoillaan.
Myös 44 maata – kuten Australia, Indonesia, Singapore ja Malesia – toteuttaa parhaillaan CBDC-pilottihankkeita. Vuonna 2022 näitä ohjelmia oli käynnissä 36. Tämä kasvu kuvastaa maailmanlaajuisia pyrkimyksiä vastata käteisen käytön vähenemiseen ja kryptovaluuttojen, kuten Bitcoinin, tuomiin haasteisiin.
Kuluttajat sitoutuvat hitaasti ja ovat epävarmoja laajamittaisesta hyväksynnästä
Vähittäismaksumarkkinoilla koordinointihaasteet ovat yleisiä. Tuotteet voivat olla vaikeuksissa, jos sidosryhmät epäröivät ottaa ne käyttöön peläten, että muut eivät ota niitä käyttöön.
Tämä dynamiikka pätee myös CBDC-järjestelmiin, joissa sekä kuluttajat että kauppiaat saattavat olla hitaita sitoutumaan, jos he ovat epävarmoja laajasta hyväksynnästä. Tämä luo itseään vahvistavan epäröinnin kierteen, johon keskuspankkien on puututtava edistääkseen käyttöönottoa.
IMF:n mukaan keskuspankit voivat CBDC-aloitteen tärkeimpinä vetureina toimia ennakoivasti odotusten yhdenmukaistamisessa ja yhteisymmärryksen luomisessa sidosryhmien kesken.
Monet keskuspankit tutkivat CBDC:n jakelussa kaksitasoista mallia. Tällaisessa mallissa välittäjät, kuten liikepankit ja maksupalveluntarjoajat, helpottavat jakelua ja käyttäjien käyttöönottoa. IMF:n mukaan tämä malli auttaa hyödyntämään olemassa olevia rahoitusinfrastruktuureja ja varmistaa samalla, että keskuspankit säilyttävät valvonnan.
Sidosryhmien sitoutumisella on tärkeä rooli CBDC:n käyttöönotossa. IMF neuvoo keskuspankkeja omaksumaan iteratiivisen ja osallistavan lähestymistavan, jotta ne ymmärtäisivät kauppiaiden, välittäjien ja kuluttajien tarpeet ja huolenaiheet. Tämä edellyttää paitsi markkinoiden haasteisiin vastaamista myös CBDC-järjestelmien ”tuote-markkinasoveltuvuuden” saavuttamista.
Aasian maissa on edetty pitkälle CBDC:n kanssa
IMF tutki kesäkuussa 19 Lähi-idän ja Keski-Aasian maata, joissa selvitettiin CBDC-järjestelmien käyttöönottoa ja mahdollisuuksia. Tutkimuksen päätelmissä todettiin, että järjestelmät voivat edistää taloudellista osallisuutta ja tehostaa kansainvälisiä rahalähetyksiä.
Tutkimuksen kohteena olleista 19 maasta monet tutkivat CBDC-järjestelmiä tutkimusvaiheessa.
”Bahrain, Georgia, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat siirtyneet pidemmälle edenneeseen ‘proof-of-concept’ -vaiheeseen”, todetaan IMF:n blogissa.
”Kazakstan on pisimmällä kahden digitaalista tengeä koskevan pilottiohjelman jälkeen.”
Joissakin maissa on jo otettu käyttöön rajat ylittäviä teknologia-alustoja, joiden avulla pyritään ratkaisemaan haasteita ja edistämään maiden välisten digitaalisten valuuttamaksujen toteutumista. Esimerkkinä tästä on Arabivaluuttarahaston vuonna 2020 perustama Buna-rajatylittävä maksujärjestelmä.
Australia edistää CBDC-hankettaan
Australian keskuspankki on päättänyt asettaa etusijalle keskuspankin digitaalisen tukkuvaluutan kehittämisen, koska sen taloudelliset hyödyt ovat suuremmat kuin vähittäisversion.
Australian keskuspankin (RBA) apulaiskuvernööri Brad Jones ilmoitti konferenssissa Project Acacian käynnistämisestä. Kyseessä on kolmivuotinen yhteistyö valtiovarainministeriön kanssa digitaalisen valuutan tutkimiseksi.
Hanke perustuu viime vuonna toteutettuun pilottihankkeeseen. Siinä keskitytään parantamaan tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja tukkumarkkinoiden häiriönsietokykyä tokenisoidun rahan ja uusien selvitysjärjestelmien avulla.
Jones mainitsi, että tulevissa vaiheissa saatetaan työskennellä alueellisten keskuspankkien kanssa rajat ylittävien sovellusten parissa.
Lokakuussa RBA ja sen tutkimuskumppanit julkaisevat kuulemisasiakirjan, jolla kerätään alan palautetta.
Jones ilmoitti myös perustavansa neuvontafoorumeja teollisuudelle ja korkeakouluille. Nämä foorumit käynnistyvät vuoden 2025 alussa. Niissä käsitellään sekä vähittäis- että tukkukaupan kysymyksiä.
”Olemme hyötyneet merkittävästi teollisuuden ja tiedeyhteisön kanssa viime vuosina käydystä yhteistyöstä eri CBDC-kysymyksissä, ja nyt pyrimme jäsentämään tätä vuoropuhelua”, hän sanoi.
”Näillä foorumeilla olisi samanlainen rooli kuin niillä, jotka RBA on viime vuosina kutsunut koolle teollisuuden ja tiedemaailman taloustieteilijöitä kuulemaan erilaisia näkemyksiä rahapoliittisista kysymyksistä.”
Keskuspankkien rooli pitäisi kustannukset alhaisina
CBDC voisi lisätä kilpailua maksupalvelumarkkinoilla ja mahdollistaa maksutapahtumien suorittamisen nopeammin ja suoremmin, ilman suurta välittäjäverkostoa.
Tämä voi alentaa rahoituspalvelujen kustannuksia ja tehdä niistä helpommin saavutettavia. Keskuspankit, toisin kuin liikepankit, eivät pyri voiton tuottamiseen, mikä auttaa pitämään kustannukset alhaisina, IMF huomauttaa.
Keskuspankin rooli lisäämällä kilpailua voi myös kannustaa teknologian kehittämiseen ja parantaa maksupalvelujen tehokkuutta, jolloin useammat ihmiset voivat hyötyä rahoituspalveluista. Erityisesti Kaukasuksen ja Keski-Aasian maat, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan öljyntuojamaat sekä matalan tulotason maat näkevät tässä suurta potentiaalia.
Jos kuitenkaan ei puututa digitaalisten tilien ja maksujen käytön esteisiin, kuten heikkoon digitaaliseen ja taloudelliseen lukutaitoon, henkilöllisyyden puutteeseen, epäluottamukseen rahoituslaitoksia kohtaan ja vähäiseen varallisuuteen, CBDC:n käyttöönotosta saatavat hyödyt voivat jäädä vähäisiksi.
Lue myös nämä
in numbers
