Nöyrtyykö Telegram painostukselle? Kyllä, sanoo asianajaja
Viestipalvelu Telegram on kohdannut painostusta eri maiden hallituksilta jakaa sen käyttäjätietoja.
Kryptoalan lakimies sanoo Cryptonewsille, että alustan on pakko noudattaa sääntöjä, mutta se ei ”antaudu täysin” kuten Facebook.
Pavel Durov on sanonut, että Telegram ei tee kompromisseja yksityisyyspolitiikassaan.
Huhtikuussa Pavel Durov vaati viestintälaitteita, joilla on sama turvallisuustaso kuin kryptovaluuttojen lompakoilla. Tucker Carlsonin Youtube-kanavan haastattelussa Telegramin perustaja sanoi, että tämä auttaisi suojaamaan käyttäjien tietoja hallituksen valvonnalta.
Durovin painotus suojella käyttäjien keskusteluja hallituksen tunkeutumiselta ennakoi oikeudellisia ongelmia. Niitä hän joutui kohtaamaan sen jälkeen, kun Ranskan viranomaiset pidättivät hänet elokuun lopulla.
Analyytikoiden mukaan Durovin jatkuva oikeustaistelu Ranskan hallitusta vastaan vaarantaa käyttäjien yksityisyyden. Se on myös huolestuttava ennakkotapaus kilpaileville sosiaalisille verkostoille ja niiden omistajille.
Daria Lysenko, lakiasiaintoimisto SBSB:n kryptojuristi, sanoo, että sääntely-ympäristö on muuttumassa. Hänen mukaansa Telegramin kaltaiset teknologiayritykset voivat joutua noudattamaan hallitusten vaatimuksia jakaa käyttäjien yksityisiä tietoja.
”Hallitukset eri puolilla maailmaa ovat ottamassa käyttöön tiukempia lakeja tietojen jakamisesta, erityisesti terrorismin, talousrikollisuuden ja rahanpesun osalta”, Lysenko kertoi Cryptonewsille.
”Esimerkiksi EU:n Digital Services Act (DSA) ja Digital Markets Act (DMA) sekä muut säädökset, kuten Yhdysvaltain CLOUD Act, lisäävät teknologiayhtiöiden painetta tehdä yhteistyötä hallitusten käyttäjätietoja koskevien pyyntöjen kanssa”, hän lisäsi.
Telegramin sensuuria vastustavat käytännöt
Durov pidätettiin lentokentällä Pariisin liepeillä Ranskassa 24. elokuuta. Venäläissyntyistä miljardööriä syytettiin monista rikoksista, kuten osallisuudesta huumekauppaan, lapsipornon levittämisestä, petoksesta, rahanpesusta ja salauspalvelujen laittomasta tarjoamisesta.
Durov on tällä hetkellä vapaalla 5 miljoonan euron (5,5 miljoonan dollarin) takuita vastaan. Telegram, jota käyttää lähes miljardi ihmistä maailmanlaajuisesti, on tunnettu yksityisyydestään ja turvallisuudestaan. Telegramin toimitusjohtaja korostaa säännöllisesti alustan sensuurinkestävyyttä ja on vannonut säilyttävänsä vallitsevan tilanteen hallituksen painostuksesta huolimatta.
Verkkosivustonsa mukaan Telegram-palvelimet ovat levittäytyneet ympäri maailmaa. Näin ollen alusta ”voi varmistaa, ettei mikään yksittäinen hallitus tai samanhenkisten maiden lohko (sic) voi puuttua ihmisten yksityisyyteen ja sananvapauteen”, yhtiö selittää.
Viestisovellus on kuitenkin joutunut usein sääntelyviranomaisten hampaisiin sen löysän sisällönmoderoinnin vuoksi. Esimerkiksi vuonna 2023 Brasilia kielsi Telegramin väliaikaisesti, kun se kieltäytyi luovuttamasta tietoja, joiden väitettiin liittyvän uusnatsiryhmiin kouluihin tehtyjen väkivaltaisten hyökkäysten jälkeen.
Vuonna 2014, vuosi Telegramin perustamisen jälkeen, Durov joutui lähtemään Venäjältä, kun liittovaltion turvallisuuspalvelu (FSB) oli tiettävästi painostanut häntä myymään omistusosuutensa alustassa. Myöhemmin moskovalainen tuomioistuin kielsi Telegramin käytön sen jälkeen, kun se kieltäytyi jakamasta salausavaimia salaisen palvelun kanssa.
Nykyään Telegram on yksi yleisimmin käytetyistä sosiaalisen median alustoista Venäjällä. Armeija käyttää palvelua sotatoimien viestintään, kun taas siviilit käyttävät sitä suodattamattomien uutisten levittämiseen.
Analyytikko: Telegramin tilanne on edelleen epävarma
SBSB:n kryptojuristin Lysenkon mielestä Telegramin tilanne on edelleen epävarma. Hän odottaa, että alusta ”joutuu tekemään joitakin muutoksia käytäntöihinsä ja käyttämään enemmän resursseja laittoman sisällön torjuntaan”.
Lysenko ei usko, että Telegram ”antautuisi täysin” hallituksen painostukselle Facebookin tavoin. Mutta on mahdollista, että palvelu ”omaksuu valikoivamman lähestymistavan sääntelyn noudattamiseen”, hän sanoi Cryptonewsille.
”Tämä voisi tarkoittaa rajoitettua yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa erityistapauksissa (esim. terrorismi, talousrikollisuus), mutta samalla se voisi säilyttää sitoutumisensa henkilökohtaisen viestinnän suojaamiseen. Pavel Durovin aiemmat saavutukset osoittavat, että hän todennäköisesti vastustaa laajoja tietojen jakamista koskevia vaatimuksia, mutta ulkoiset paineet – erityisesti taloudelliset ja sääntelyyn liittyvät – saattavat pakottaa Telegramin löytämään keskitien tulevaisuudessa”, Ukrainassa asuva asianajaja lisäsi.
Telegram on varsin suosittu palvelu Ukrainassa, jossa sitä käyttävät myös maan puolustusvoimat tiedottaessaan Venäjän hyökkäyssodan tapahtumista.
Ranskalaisen median viimeisimmät raportit viittaavat siihen, että Telegram on ehkä jo antautunut.
Ranskalaisen Libération-sanomalehden mukaan Telegram on alkanut jakaa käyttäjätietoja Ranskan kansallisen poliisin ja santarmin nuorisoasioiden toimiston (Ofmin) kanssa. Tietojen odotetaan auttavan lainvalvontaviranomaisia tunnistamaan lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin sekaantuneita epäiltyjä, raportissa sanottiin.
Durovin pidätys herätti keskustelua sananvapaudesta
Durovin pidätys järkytti maailmaa: suositun sosiaalisen verkoston toimitusjohtajan pidättäminen Telegramin käyttäjien ”syntien” vuoksi merkitsi katastrofia kilpailevien sosiaalisten verkostojen omistajille.
Elon Musk tuomitsi pidätyksen välittömästi hyökkäyksenä sananvapautta vastaan. Samaan aikaan pian Durovin pidätyksen jälkeen Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kirjoitti Yhdysvaltain edustajainhuoneen oikeuskomitean puheenjohtajalle Jim Jordanille kirjeen, jossa hän pahoitteli yhtiön päätöstä sensuroida Bidenin hallinnon vääräksi informaatioksi katsomaa sisältöä pandemian aikana.
Yhdysvaltalaisen, yksityisyyteen keskittyvän Signal-yhteisöverkoston puheenjohtajan Meredith Whittakerin mielestä Durovin pidätys osoittaa, että teknologiayritykset ”katsovat hyvin epävakaata geopoliittista ympäristöä”, Wired kertoi.
Hallitukset ovat analyytikkojen mukaan huolissaan siitä, että sosiaalisesta mediasta on tulossa liian voimakas julkisen mielipiteen muokkaaja.
Yhdysvalloissa hallitus ajaa TikTokin kieltämistä kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä, ja Brasilian korkein oikeus keskeytti X:n toiminnan 2. syyskuuta sananvapauden rajojen vuoksi. Samaan aikaan EU:ssa ollaan säätämässä useita lakeja sosiaalisten verkostojen vaikutusvallan hillitsemiseksi.
Telegram-käyttäjien yksityisyys on vaakalaudalla
Vapauttamisensa jälkeen antamassaan lausunnossa Durov arvosteli pidätystään ja kertoi monista kulissien takana käydyistä keskusteluista. Näennäisen rohkeassa lausunnossa annettiin hienovaraisia vihjeitä siitä, että miljardööri saattaa harkita joidenkin Ranskan viranomaisten vaatimusten noudattamista.
”Telegram-käyttäjämäärän äkillinen kasvu 950 miljoonaan aiheutti kasvukipuja, jotka helpottivat rikollisten mahdollisuuksia käyttää alustamme väärin”, Durov kirjoitti.
”Siksi otin henkilökohtaiseksi tavoitteekseni varmistaa, että parannamme asioita merkittävästi tässä suhteessa. Olemme jo aloittaneet tämän prosessin sisäisesti, ja kerron teille pian lisää yksityiskohtia edistymisestämme.”
Se oli selvä poikkeama Durovin vuosien varrella antamasta voimakkaasta julistuksesta autonomian ja yksityisyydensuojan tiukan kunnioittamisen puolesta. Päiviä myöhemmin Telegram päivitti usein kysyttyjä kysymyksiä -osiotaan ja muutti sävyä, jolla se käsittelee yksityisyyden suojaa ja mahdollisesti rikollisia keskusteluja.
Aiemmin FAQ:ssa luki: ”Kaikki Telegram-keskustelut ja ryhmäkeskustelut ovat yksityisiä osallistujien kesken. Emme käsittele niihin liittyviä pyyntöjä.”
Syyskuun 6. päivän tienoilla FAQ muuttui siten, että Telegram alkaa moderoida sisältöä EU:n digitaalipalvelulain mukaisesti. Reaktio täytti osittain Telegramin jakaman toivelistan.
Tämän lisäksi Telegram vaikuttaa valvontakelpoiselta järjestelmältä, joka odottaa ”sopivaa” hallituksen painostusta.
Stanfordin Internet Observatorion johtavan teknologiantutkijan David Thielin mukaan Telegramin teknologia ei estä kolmansia osapuolia vakoilemasta käyttäjiä, koska keskusteluja ei ole oletusarvoisesti salattu päästä päähän, kuten WhatsAppia. Yhtiö lupaa vain, ettei se moderoi tiukasti.
”Siinä määrin kuin he markkinoivat käyttäjien yksityisyyttä ja sananvapautta, kyse ei ole heidän tekniikastaan, vaan heidän käytöksestään”, Thiel sanoi The New Yorkerille.
Thielin mukaan heidän järjestelmänsä merkitsi Telegramissa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan materiaalin, mutta mitään ei tapahtunut asianomaisille ryhmille. ”Se, että pystyimme havaitsemaan tuon sisällön, tarkoittaa, että he [Telegram] pystyisivät havaitsemaan sen myös täysin hyvin”, hän lisäsi.
Lue myös nämä
in numbers
