Asiantuntija: Jos tekoäly kaatuu, kryptot voivat kaatua myös
Viime vuosina tekoäly on sulautunut kryptovaluuttoihin, ja häiriöt voivat iskeä alaan kovaa. Ekosysteemiin keskittyvän kasvutoimiston BQ9:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja Irina Karagyaur ennustaa, että suurimmat keskitetyt tekoälyjärjestelmät kaatuvat vuoteen 2030 mennessä niiden oman ”menestyksen” vuoksi. Hänen mukaansa hajautetut fyysisen infrastruktuurin verkostot (DePin) voivat pelastaa tilanteen.
Cryptonews istui alas keskustelemaan Karagyaurin kanssa. Hän toimii myös Creators4Impactin puheenjohtajana.
Kävimme läpi haastattelussa (suomennettuna kokonaisuudessaan alla), miksi hänen mielestä tekoäly ja suuret kielimallit (LLM), kuten OpenAI:n GPT-4, ovat liiketoimintamallina kestämättömänä, kuten hän totesi äskettäisessä esseessään. Käsittelimme myös sitä, miten ”tuleva tekoälykriisi” vaikuttaa kryptovaroihin.
“Tekoäly kaatuu, jos ei siitä tehdä kestävää ja osallistavaa”
Cryptonews: Esseessäsi varoitat, että keskitetty tekoäly ”kaatuu” ei etiikan tai sääntelyn vuoksi, vaan infrastruktuuripullonkaulojen takia. Miksi uskot, että tätä riskiä yhä vähätellään suurissa tekoälyfirmoissa ja sijoittajien keskuudessa?
Irina Karagyaur: Riskin vähättely johtuu siitä, ettei kukaan halua jäädä paitsi. Kun GPT-3 sai maailman valtaansa vuoden 2022 lopussa, se aiheutti kriisin suurten teknologiayritysten keskuudessa. Kenelläkään – ei edes tekoälyn pioneeri Googlella – ei ollut valmista julkistettavaa vastinetta.
Microsoft näki tilanteen ja syvensi nopeasti yhteistyötään OpenAI:n kanssa, sijoitti miljardeja ja integroi GPT-mallit Bingiin ja Office-ohjelmistoihin. Siitä lähtien muut suuret toimijat ovat yrittäneet kuroa kiinni.
Meta nopeutti avoimen lähdekoodin Llama-malliensa kehitystä. Amazon lisäsi investointeja Bedrock-alustaansa ja omiin perustamalleihin. Jopa Apple, joka oli pitkään hiljaa generatiivisen tekoälyn saralla, julkaisi omat tarjontansa vuosina 2024–2025.
Filosofia on ollut: ”Ainoa riski on olla ottamatta riskiä.” Tällaisessa ympäristössä teknologiayhtiöiden johto ei voi jäädä sivustakatsojaksi.
CN: Voisitko selventää, miksi keskitetyt LLM:t ovat mittakaavassa kestämättömiä, vaikka ne olisivatkin menestyksekkäitä?
IK: Syitä on monia. Yhteenvetona: nykyisessä ajattelutavassamme, kun teknologia on uutta, sitä kasvatetaan raa’alla voimalla – ”enemmän on parempi”. Emme panosta tehokkuuteen ennen kuin törmäämme seinään.
Esimerkiksi Deepseek kertoo kouluttaneensa V3-mallinsa vain 5,6–6 miljoonalla dollarilla, kun GPT-4:n koulutus maksoi yli 100 miljoonaa. Syynä olivat heidän vaikeutensa saada teknologiaa ja budjettia, mutta samalla käytössä oli erinomaisia ammattilaisia ja valtion tuki. Kun he mullistivat tekoälyalan, kaikki sanoivat vain: ”Tarve synnyttää innovaation.”
Juuri tätä artikkelissani korostin – on kehitettävä uusia lähestymistapoja, jotta tekoälystä tulisi kestävä ja osallistava kokonaisuus.
“DePIN ratkaisee keskitetyn tekoälyn sudenkuopat”
CN: Puhut Filecoinista, Renderistä ja DIMOSTA tekoälyn infrastruktuurikriisin ratkaisijoina. Mikä tekee näistä hankkeista parempia vaihtoehtoja kuin perinteiset pilvipalvelut, kuten AWS tai Azure?
IK: Haluan painottaa, että on muitakin DePIN-ratkaisuja, jotka tekevät samaa kuin mainitut projektit. Näiden hajautettujen teknologioiden ydin on se, että ne ratkaisevat ongelman juurisyyn.
Hajauttaminen ottaa huomioon ihmiset ja solmut liiketoimintamallissa infrastruktuurikustannuksina (capex + opex). Näin kustannukset voidaan jakaa miljoonien tai jopa miljardien solmujen kesken maailmanlaajuisesti. Tämä on kustannustehokas tapa, joka tukee kestävää kasvua ja ihmisoikeuksia.
CN: Kriitikot sanovat, että keskitetyt järjestelmät hyötyvät mittakaavaeduista. Miten DePIN voi taata, että hajautettu infrastruktuuri vastaa hyperskaalattujen datakeskusten suorituskykyä ja luotettavuutta, kuten “Stargate Project”?
IK: Tietenkin keskitetyt järjestelmät selviytyvät vain mittakaavaetujen avulla. Erityisesti, jos haluat luoda monopolin. Sinun on estettävä kilpailu ja rakennettava mahdollisimman suuri järjestelmä omaan pilveesi.
Stargate-hanketta ei rakennettu teknisten syiden, suorituskyvyn tai luotettavuuden vuoksi. Yhdysvaltojen hallituksen tuki sille perustui kertomukseen amerikkalaisen tekoälyn ylivallan saavuttamisesta.
Sen sijaan DePINin pyörittämä tekoäly tarkoittaa, että ihmiset hoitavat tekoälyä ja saavat siitä korvauksen yhteisöltä. Tarkoitus on ymmärtää ihmiskunnan omat prioriteetit. Voimme valita luoda tekoälyn, joka toimii yhdessä kanssamme, luo työpaikkoja ja kestävän mallin – tai voimme sokeasti juosta kohti tilannetta, jossa tekoäly asetetaan ihmisten yläpuolelle ja samalla tuhotaan yhteiskunta, ympäristö ja lopulta tekoäly itsekin.
CN: Miten DePIN käsittelee tekoälyn koulutusdataa verrattuna keskitettyihin järjestelmiin? Ovatko nollatietotodisteet (ZKPs) tai hajautettu oppiminen (federated learning) käyttökelpoisia yksityisyyden suojaamisessa hajautetuissa malleissa?
IK: Teoriassa DePIN voi käsitellä tekoälyn koulutusdataa turvallisemmin, jakamalla laskentatehon ja datan tallennuksen, mikä vähentää yksittäisiä haavoittuvia pisteitä ja tietomurtojen riskiä. Käytännössä näitä järjestelmiä täytyy vielä testata.
DePIN-järjestelmien täytyy integroida yksityisyyttä suojaavia tekniikoita (kuten FL tai ZKP) infrastruktuuriinsa herkän datan suojaamiseksi. Nämä ominaisuudet eivät ole oletuksena sisäänrakennettuja.
“Tekoäly-kryptotokenien täytyy hajautua”
CN: Jos suurimmat LLM:t kaatuvat vuoteen 2030 mennessä, kuten ennustat, millainen vaikutus sillä olisi kryptoekosysteemiin, erityisesti tekoälytokeneihin?
IK: Hajautetut mallit ottavat nopeasti haltuun markkinaosuuden niiltä suurilta LLM-järjestelmiltä, jotka jäävät jälkeen. Ne, jotka panostavat hajauttamiseen ja kryptopalkkioihin, voivat kasvaa nopeasti.
CN: Monet kryptotokenit ovat nyt sidottuja tekoälyn narratiiveihin — jotkut jopa riippuvat keskitettyjen mallien, kuten OpenAI:n tai Anthropicin, kumppanuuksista tai API-rajapinnoista. Ovatko nämä projektit olemassaolonsa suhteen vaarassa, jos kyseiset mallit epäonnistuvat?
IK: Ilman muuta. Niiden on rakennettava kestäviä liiketoimintamalleja hajautumalla aidosti.
CN: ChatGPT kaatui äskettäin, mikä aiheutti ongelmia kryptotreidaajille. Luulisi, että isompi tekoälykriisi vaikuttaisi tekoälyyn liittyviin kryptotokeneihin vielä enemmän?
IK: Ei välttämättä tällä hetkellä. Tekoälyyn liittyvä sentimentti on pääosin positiivinen. Kryptoyhteisö on hyvin optimistinen tekoälyagenttien ja -tokenien suhteen. Koska kesäkuun ChatGPT:n käyttökatko kesti vain muutaman tunnin (verrattavissa sähkökatkoksiin joissain EU-maissa), vaikutus sentimenttiin jäi vähäiseksi. Jos tällaiset katkokset kuitenkin yleistyvät ja ihmiset alkavat ymmärtää tilanteen vakavuuden, markkinavaikutukset voivat kasvaa.
CN: Voisiko tekoälyn infrastruktuurin romahdus lisätä kiinnostusta perustason kryptoverkkoihin, kuten Bitcoiniin ja Ethereumiin, jotka ovat kestäviä ja sensuurinkestäviä arvoverkkoja?
IK: Uskon niin. Aivan kuten nyt näemme kriisejä keskitettyjen kryptopörssien (CEXien) kanssa. On käynyt selväksi, miten nämä suuret keskitetyt yritykset imevät arvoa paitsi käyttäjiltään myös niiltä tahoilta, joiden tokeneita ne listaavat. Hajautetut verkot ja ratkaisut tulevat voittamaan pitkällä aikavälillä – sanoisin, että ennemmin kuin myöhemmin.
Miten vältetään tuleva tekoälykriisi?
CN: Esität esseessäsi “voittojen jakamisen” keinona välttää tekoälykriisi. Voiko tekoälyn ja krypton yhdistämä infrastruktuuri jakaa voittoja miljoonien osallistujien, kuten solmuoperaattoreiden, kesken realistisesti?
IK: Itse asiassa päinvastoin: voittojen jakamatta jättäminen on mahdotonta kuvitella. Tällä hetkellä tekoäly käyttää yhteistä sisältöä koulutukseen (ja sitä täytyy päivittää jatkuvasti). Se on tulonlähde, jota ei ole vielä jaettu. Tämä muuttuu pian, koska monia tekijänoikeustapauksia on jo viety oikeuteen.
Toisaalta tekoäly tarvitsee pääasiassa energiaa, laskentatehoa ja tallennustilaa, ja joissakin tapauksissa näitä resursseja rahoitetaan veronmaksajien rahoilla. Bitcoin ja Ethereum sekä monet muut ovat kuitenkin jo vuosien ajan pyörittäneet solmuja ja maksaneet laskut. Miksi jokin yhtä tuottoisa kuin tekoäly ei voisi tehdä samaa?
CN: Puhut myös “arvon internetistä”, joka syntyy tekoälyn, lohkoketjun ja metaversumin yhdistymisestä. Millainen on täysin toimiva AI-Web3-sovellus vuonna 2030?
IK:Yksi toiveistani on, että vuoteen 2030 mennessä tällaiset sovellukset ovat arkipäivän työkaluja, jotka toimivat oikeasti ihmisten hyväksi, säilyttävät yksityisyyden ja rakentuvat meidän tarpeidemme ympärille.
Otetaan esimerkkinä hallinnon verkkosivusto, jossa kansalaiset asioivat julkisissa palveluissa. Kuvitellaan, että kansalainen avaa yhden, helppokäyttöisen portaalin. Hänen digitaalinen, mutta ei keskitetty henkilöllisyytensä antaa pääsyn terveydenhuoltoon, äänestämiseen tai tukien hakemiseen, ja tekoälyavustaja ohjaa käyttöä, täyttää lomakkeita ja ehdottaa, miten hän voi ansaita tokeneita osallistumalla yhteisöhankkeisiin.
Olennaista on, että tekoäly tunnistaa hänen datansa arvon ja maksaa siitä. Näin jokapäiväisistä digitaalisista toiminnoista syntyy tuloja. Kaikki tämä tapahtuu täysin yksityisesti ja läpinäkyvästi, hajautetun lohkoketjun suojassa, ja päätökset – kuten julkisten varojen käyttö – tehdään DAO-pohjaisella äänestyksellä verkossa selkeästi ja vastuullisesti.
Tämä on arvon internet – oikeudenmukaisempi digitaalinen maailma, jossa omistamme datamme, muovaamme järjestelmiämme ja rakennamme tekoälyn avulla tulevaisuutta, joka on kaikkien saavutettavissa.
CN: Voiko hajauttaminen johtaa uusiin eriarvoisuuden muotoihin, joissa vain ne, joilla on laitteistoa, kaistaa tai tokeneita, voivat hyötyä?
IK: Tietenkin! Siksi tarvitsemme lohkoketjuteollisuuden johtajia tukemaan tätä visiota ja hallituksia puuttumaan asiaan ja säätelemään. Meidän on vältettävä piilotettujen monopolien syntymistä hajauttamisen nimissä. Siksi meillä on säätiöitä, kansalaisjärjestöjä ja osuuskuntamalleja, jotka voidaan ottaa käyttöön nopeasti juuri tätä tarkoitusta varten.
Miksi luottaa Cryptonewsiin
Lue myös nämä
in numbers
