Loppuvuosi voi olla parempi, mutta Suomen talous laahaa nyt
Miksi luottaa Cryptonewsiin
Mainosilmoitus
Uskomme täydelliseen läpinäkyvyyteen. Osa sisällöstämme sisältää affiliate-linkkejä, ja voimme ansaita komissiota näiden kumppanuuksien kautta.
Alkuvuodesta Suomen talous on ollut edelleen jälkijättöistä, kun talouskasvu Suomessa on osoittautunut odotettua hitaammaksi, ja nopeaa suhdannekäännettä ei ole näköpiirissä.
Työn ja talouden tutkimus LABORE:n sekä valtiovarainministeriön ennusteet antavat kattavan kuvan Suomen taloustilanteesta ja sen kehitysnäkymistä.
LABOREn tiistaina julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että alkuvuoden odotukset talouskasvusta ja työllisyydestä ovat jääneet toteutumatta.
Kansainvälisen suhdanteen odotetaan kohenevan loppuvuodesta, mikä voi parantaa Suomen vientikysyntää. Odotukset rahapolitiikan kevenemisestä ovat kuitenkin vähentyneet. Suomen inflaatioluvut puoltaisivat nopeampaa rahapolitiikan kevenemistä, mutta kevään ennusteet vuoden 2024 talouskasvusta ja työllisyydestä näyttävät nyt epätodennäköisiltä. Muilta osin kevään ennuste vaikuttaa edelleen perustellulta.
Suomen talous supistuu keväällä päätettyjen sopeutustoimien myötä
Kevään kehysriihessä päätettyjen sopeutustoimien, kuten arvonlisäveron korotuksen, arvioidaan supistavan Suomen taloutta. Niiden täysimääräiset vaikutukset voivat olla ennakoitua suurempia, mikä lisää taantumariskiä. Suomalaisista yli 80 prosenttia on huolissaan maan talouden tilasta.
Rahapolitiikan odotettua kevenemistä on hillinnyt sitkeä inflaatio, mutta Suomen alhaiset inflaatioluvut tukisivat nopeampaa toimintaa. Toisaalta arvonlisäveron korotus nostaa inflaatio-odotuksia loppuvuodelle.
Loppuvuoden talouskasvuun vaikuttaa maailmantalouden kehitys, josta on nähtävillä varovaisen positiivisia signaaleja. Suomen vientikysynnän kasvu on keskeinen tekijä elpymiselle lyhyellä aikavälillä. Työn ja talouden tutkimus LABORE arvioi kevään 2024 talousennusteessa, että Suomen kansantalous kasvaisi 0,4 prosenttia kuluvana vuonna, 2,1 prosenttia ensi vuonna ja 2,0 prosenttia vuonna 2026.
Tiistaina julkistetun ennustearvion mukaan kuluvan vuoden ennustetta talouskasvusta ja työllisyydestä on syytä pitää epätodennäköisempänä kuin keväällä. Keskeisinä syinä tähän on julkisen talouden sopeutustoimien vaikutus talouskasvuun ja odotukset rahapolitiikan kevenemisen hitaudesta. Muuten kevään ennusteemme on suuruusluokaltaan uskottava.
Valtiovarainministeriön maanantaina julkaisema ennuste vahvistaa osittain LABOREn näkemykset, mutta tuo myös esille positiivisia merkkejä talouden elpymisestä. Valtiovarainministeriö arvioi, että talouden taantuma on väistymässä ja kasvu käynnistyy vähitellen, vaikka julkinen talous pysyy alijäämäisenä ja velka kasvaa edelleen.
Suomen talous kasvoi hieman alkuvuodesta
Suomen talous kasvoi hieman vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, ja loppuvuotta kohden kasvun odotetaan vahvistuvan. Vuoden 2024 aikana bruttokansantuote (bkt) ei kuitenkaan vuositasolla kasva. Vuonna 2025 bkt:n arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia ja vuonna 2026 1,5 prosenttia.
Yksityisen kulutuksen kasvu vahvistuu, kun inflaatio hidastuu ja korot alenevat. Investoinnit kasvavat, kun rakentaminen toipuu jyrkästä laskusta ja energiasiirtymään sekä turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät. Hallituksen toimet julkisen talouden vahvistamiseksi nostavat hintoja, vähentävät kotimaista kysyntää ja hidastavat talouden kasvua vuosina 2025 ja 2026.
Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä, kommentoi kasvun olevan käynnistymässä hiljalleen, mutta julkinen talous huolettaa. Vaikka paljon on kiinni suhdanteen käänteestä, on myös varmistettava, että tehdyt päätökset ja paikallishallinnon omat suunnitelmat menojen kasvun hillitsemiseksi toteutuvat ja vahvistavat julkista taloutta täyteen mittaansa.
Maailmankauppa on toipumassa
Maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet, ja maailmankauppa on toipumassa, mikä tukee Suomen vientiä. Suomen vienti kasvaa maailmankaupan myötä, vaikka tänä vuonna vienti vähenee alkuvuoden lakkojen seurauksena. Suomen hyvä kustannuskilpailukyky tukee kasvua.
Yksityinen kulutus on kasvanut hintojen ja korkojen noususta huolimatta. Vuonna 2025 yksityinen kulutus kasvaa nopeasti, kun korot laskevat, työllisyystilanne paranee ja kuluttajien luottamus talouteen kohenee, vaikka hallituksen sopeutustoimet heikentävät reaalitulojen kasvua. Inflaatio on hidastunut selvästi, ja enää vain palveluiden ja omistusasumisen hinnat nousevat. Arvonlisäveron korotus nostaa hintoja, mutta inflaatio pysyy matalana. Inflaation arvioidaan laskevan tänä vuonna 1,8 prosenttiin ja seuraavina vuosina se pysyy noin 2 prosentin tasolla.
Rakentaminen on vähentynyt poikkeuksellisen paljon, ja se vähenee edelleen tänäkin vuonna. Asuntomarkkinat toipuvat korkojen laskiessa, mutta rakentamisen toipumista saadaan odottaa ensi vuoteen. Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä energiasiirtymään liittyviä investointeja, ja kone- ja laiteinvestoinnit ovat pysyneet kasvussa korkeista koroista huolimatta.
Työllisyys heikkenee tänä vuonna mutta kääntyy uudelleen kasvuun, kun talous toipuu ja hallituksen työllisyystoimet sekä maahanmuutto lisäävät työvoiman tarjontaa. Vuoteen 2026 mennessä työllisyys kasvaa noin prosentin vuosittain, ja 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 73,9 prosenttiin. Vuonna 2024 työttömyys kasvaa 7,9 prosenttiin, kun työpaikat vähenevät rakennusalalla ja teollisuudessa. Kun tuotannon kasvu elpyy, työttömyys alkaa vähentyä. Vuonna 2026 työttömyysaste alenee 6,9 prosenttiin, valtiovarainministeriö ennustaa.
VM ennustaa: Suomen talous heikentyy keväisestä ennusteesta
Valtiovarainministeriö uskoo, että taantuman jälkeen julkisen talouden alijäämät alkavat vähitellen pienentyä, mutta tuoreet tiedot verotuksesta ennakoivat aiemmin arvioitua pienempää verotulojen kertymää kuluvalle vuodelle. Samaan aikaan erityisesti hyvinvointialueilla ja kuntahallinnossa menojen kasvu on ollut ennakoitua nopeampaa. Näiden myötä julkisen talouden ennuste heikentyy keväällä ennustetusta.
Julkisen talouden alijäämän valtiovarainministeriö ennustaa olevan tänä vuonna 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun sen keväällä ennustettiin olevan 3,5 prosenttia. Ensi vuonna alijäämän ennustetaan olevan 3,1 prosenttia ja vuonna 2026 2,6 prosenttia.
Alijäämien syventymisen myötä arvio velkasuhteesta on myös hieman aiempaa synkempi. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämät yhdessä talouden nollakasvun kanssa kasvattavat julkista velkaa suhteessa BKT:hen tänä vuonna, ja velkasuhde kasvaa yli 80 prosentin. Pienevät alijäämät ja talouskasvu hidastavat velkasuhteen kasvua vuodesta 2025 eteenpäin, vaikka velkasuhteen kasvu jatkuukin läpi koko ennustejakson.
Ennusteessa on otettu huomioon noin kahdeksan miljardia euroa hallituksen päättämästä noin 9 miljardin euron suuruisesta julkisen talouden sopeutuskokonaisuudesta. Jos kokonaisuus toteutuu suunnitellussa määrin ja aikataulussa, alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu ennustetusta. Toisaalta jos talous kasvaa ennustettua heikommin, julkisen talouden alijäämät kasvavat ennustetusta. Samoin kävisi, jos sopeutustoimien vaikutukset viivästyvät tai osoittautuvat arvioitua tai suunniteltua pienemmiksi.
Riskit talouden ennustettua hitaamman kasvun taustalla liittyvät lyhyellä aikavälillä muun muassa vientimarkkinoiden elpymiseen, koettujen kriisien kerrannaisvaikutuksiin ja geopoliittisiin jännitteisiin. Kotimaan talouden keskeisimmät epäsuotuisat riskit liittyvät rakentamiseen ja yksityiseen kulutukseen. Investoinnit voivat yllättää kumpaankin suuntaan.
Sekä LABOREn että valtiovarainministeriön ennusteet tuovat esiin, että vaikka talouskasvun näkymät ovat parantuneet varovaisesti, haasteita riittää edelleen. Julkisen talouden alijäämä ja velkasuhteen kasvu huolestuttavat, ja talouden elpyminen riippuu monista tekijöistä, kuten kansainvälisen talouden kehityksestä ja kotimaisista sopeutustoimista.
Don't miss out
in numbers
