Suomen Pankki: Suomen talous elpyy hitaasti tulevaisuudessa
Miksi luottaa Cryptonewsiin
Mainosilmoitus
Uskomme täydelliseen läpinäkyvyyteen. Osa sisällöstämme sisältää affiliate-linkkejä, ja voimme ansaita komissiota näiden kumppanuuksien kautta.
Suomen talous on viime vuosina kohdannut merkittäviä haasteita, jotka ovat heijastuneet sekä kansantalouden että kotitalouksien tasolle.
Kuluttajaliiton tuoreen kyselyn mukaan neljännes suomalaisista kokee olevansa taloudellisessa ahdingossa. Tämä tilasto on pysynyt muuttumattomana jo kolmen vuoden ajan.
Samaan aikaan Suomen Pankin ennusteet vuosille 2024–2027 osoittavat talouden elpyvän hitaasti taantuman jälkeen. Tarkastellaan hieman Suomen talouden nykytilaa ja ennusteita seuraavalle kolmelle vuodelle yhdistäen kotitalouksien kokemukset ja makrotaloudelliset näkymät.
Kotitalouksien taloudellinen tilanne
Kuluttajaliiton kyselyn mukaan 25% suomalaisista kotitalouksista kokee olevansa taloudellisessa ahdingossa, ilman minkäänlaista taloudellista puskuria menojen kasvulle. Erityisen haastavassa tilanteessa ovat yksinasuvat, joista 35% arvioi olevansa taloudellisessa ahdingossa.
Ruoan hinnan nousu on ollut merkittävin tekijä kotitalouksien talouden rasitteena; 60% vastaajista arvioi sen vaikuttaneen taloudelliseen tilanteeseensa vähintään jokseenkin paljon.
Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell toteaa, että vaikka tänä vuonna on havaittavissa varovaista positiivista kehitystä taloudellisen tilanteen kokemuksessa, tämä ei koske jo vaikeuksissa olevaa neljäsosaa, joiden tilanne on pysynyt huonona yli kolmen vuoden ajan.
Suomen talouden nykytila ja lyhyen aikavälin näkymät
Suomen Pankin joulukuussa 2024 julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,5 % vuonna 2024. Mutta samaan aikaan talouden taantuman odotetaan jäävän taakse ja toipumisen käynnistyvän hitaasti vuonna 2025.
Ennusteen mukaan bruttokansantuote (BKT) kasvaa 0,8 % vuonna 2025 ja 1,8 % vuonna 2026. Vuonna 2027 kasvu tasaantuu 1,3 prosenttiin, lähelle pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia.
Yksityinen kulutus elpyy ennusteen mukaan aluksi hitaasti, sillä kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa, työttömyys lisääntyy edelleen ja finanssipolitiikka kiristyy. Toisaalta korkojen odotetaan laskevan, mikä tukee kulutusta ja investointeja.
Yrityksiä kohtaan on odotuksia, että ne alkaisivat investoida rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin, kun tulevaisuuden näkymät paranevat. Tuotannolliset investoinnit kasvavat ennusteen mukaan jo tänä vuonna, mutta asuntorakentamisessa selvää käännettä parempaan saadaan odottaa pidempään.
Viennin osalta takana on kaksi laihaa vuotta, mutta vienti piristyy hiljalleen vuodesta 2025 alkaen, kun vientimarkkinoiden taloussuhdanne vahvistuu ja maailmanlaajuinen korkojen lasku lisää Suomen viemien investointitavaroiden kysyntää.
Euroalueen talouden vaimea kasvu kuitenkin hillitsee Suomen viennin kasvua, ja Yhdysvaltain kauppapolitiikan kiristyminen uhkaa jarruttaa viennin kehitystä.
Inflaatio ja työllisyys
Inflaatio on hidastunut Suomessa merkittävästi vuonna 2024. Suomen Pankin ennusteen mukaan inflaatio pysyy alle 2%:n koko ennustejakson ajan.
Verojen korotukset vaikuttavat kuluttajahintojen nousuun vuonna 2025, mutta vuosina 2026–2027 odotettu talouden suhdanteen vahvistuminen ja kotitalouksien ostovoiman koheneminen pitävät yllä maltillista inflaatiota.
Suomen talous ja työmarkkinoiden heikko suhdanne on lisännyt työttömyyttä, ja työttömyysasteen odotetaan nousevan 8,3 %:iin vuonna 2024. Suhdanteen kohentuessa työttömyysasteen odotetaan kuitenkin alkavan laskea.
Julkinen talous ja velkaantuminen
Julkinen talous säilyy arvioiden mukaan syvästi alijäämäisenä, vaikka Suomen talous elpyy ja hallituksen päättämät mittavat sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta.
Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen on heikentymässä 4 %:iin vuonna 2024, ja sen odotetaan pienenevän alle 3 %:iin vasta vuonna 2027. Julkinen velkasuhde kasvaa ennusteen mukaan 87 %:iin vuonna 2027. Kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 2 %, mikä tarkoittaa, että velkaantuminen on edelleen kestämättömällä uralla.
Ennusteen riskit painottuvat lyhyellä aikavälillä heikomman kehityksen suuntaan. Teollisuudessa ja viennissä on nähtävissä orastava käänne parempaan, mutta sen jatkuminen ei ole varmaa.
Geopoliittiset jännitteet lisäävät epävarmuutta maailmankaupan näkymistä. Suurimmat kotimaiset riskit liittyvät kuluttajien varovaisuuden jatkumiseen ja rakennusalan toipumisen viivästymiseen. Positiiviset yllätykset ovat kuitenkin mahdollisia ennustejakson loppua kohden.
Miten Suomen talous vertautuu naapurimaihin?
Suomen talouden nykytila ja tulevaisuuden näkymät ovat myös herättäneet laajaa keskustelua, erityisesti kotitalouksien taloudellisen ahdingon ja hitaan talouskasvun vuoksi.
Kun vertaamme Suomen talouden tilannetta naapurimaihin Ruotsiin ja Viroon, havaitsemme sekä yhtäläisyyksiä että eroja talouskehityksessä ja haasteissa. Tässä niistä tärkeimpiä:
Ruotsin talouden haasteet
Samoin kuin Suomen talous, myös Ruotsin talous on kohdannut merkittäviä haasteita viime vuosina. Maan bruttokansantuote (BKT) on raporttien mukaan pysynyt lähes muuttumattomana vuoden 2021 puolivälistä lähtien, mikä on johtanut talouden taantumaan.
Analyytikko Andreas Cervenka kuvailee tilannetta “hidastetuksi romahdukseksi”, jossa kasvu on ollut käytännössä pysähdyksissä 3,5 vuoden ajan.
Huolimatta keskuspankin ohjauskoron laskusta 2,5 prosenttiin, elpyminen on ollut hidasta ja heikkoa. Yksityisen sektorin korkea velkaantuneisuus ja asuntomarkkinoiden ongelmat ovat keskeisiä tekijöitä talouden haasteissa.
Asuntomarkkinoilla hintojen lasku ja rakentamisen hidastuminen ovat lisänneet epävarmuutta, erityisesti suurkaupungeissa, joissa edullisten vuokra-asuntojen puute on korostunut. Rakennusteollisuus ennustaa asuntorakentamisen hidastuvan, mikä voi vaikeuttaa tavoitetta rakentaa 700 000 uutta asuntoa vuoteen 2025 mennessä.
Viron talouden näkymät
Viron talous on perinteisesti ollut dynaaminen ja nopeasti kehittyvä, mutta sekin on kohdannut haasteita viime aikoina. Vaikka tarkkoja ennusteita vuosille 2025–2027 ei ole saatavilla, on tiedossa, että Viro on kärsinyt inflaatiosta ja työvoimapulasta, jotka ovat vaikuttaneet maan talouskasvuun.
Maan hallitus on pyrkinyt torjumaan näitä haasteita erilaisilla talouspoliittisilla toimenpiteillä, mutta globaalit talousnäkymät ja geopoliittiset jännitteet lisäävät epävarmuutta Viron talouden tulevaisuudesta.
Vertailu Suomen, Ruotsin ja Viron talousnäkymien välillä
Suomi, Ruotsi ja Viro kohtaavat kaikki omia taloudellisia haasteita, mutta tietyt teemat ovat yhteisiä:
Sekä Suomen talous että Ruotsin talous ovat kokeneet kasvun hidastumista tai jopa taantumaa viime vuosina. Viron talouskasvu on ollut nopeampaa, mutta sekin on kohdannut hidastumista globaalien taloushaasteiden edessä.
Suomessa neljännes kotitalouksista kokee taloudellista ahdinkoa, ja Ruotsissa yksityisen sektorin velkaantuneisuus on korkealla tasolla. Viron kotitaloudet ovat myös kohdanneet haasteita inflaation ja elinkustannusten nousun myötä.
Ruotsissa asuntomarkkinoiden hintojen lasku ja rakentamisen hidastuminen ovat kuitenkin naapurimaita merkittävämpiä huolenaiheita. Suomessa ja Virossa asuntomarkkinat ovat vakaampia, mutta edullisten asuntojen saatavuus on haaste erityisesti kaupunkialueilla.
Suomessa julkinen velkasuhde on kasvussa, ja Ruotsissa tiukka budjettipolitiikka on johtanut siihen, että valtio on kerännyt suuria rahoitusvaroja, mutta investoinnit pitkän aikavälin kasvuun ovat olleet vähäisiä. Viron julkinen velka on alhaisempi, mutta maa on silti varovainen talouspolitiikassaan.
Vaikka Suomi, Ruotsi ja Viro kohtaavat samankaltaisia taloudellisia haasteita, niiden lähtökohdat ja talouspoliittiset ratkaisut vaihtelevat.
Suomen ja Ruotsin talouskasvu on ollut hidasta, ja kotitalouksien taloudellinen ahdinko sekä asuntomarkkinoiden ongelmat korostuvat erityisesti Ruotsissa. Viron talous on ollut dynaamisempi, mutta inflaatio ja työvoimapula asettavat omat haasteensa.
Julkisen talouden velkaantuminen on Suomessa huolenaihe, kun taas Ruotsi on keskittynyt tiukkaan budjettipolitiikkaan, ja Viro pyrkii säilyttämään taloudellisen vakautensa varovaisella talouspolitiikalla.
Lue myös nämä
in numbers
