Bitcoin louhinta loppui Hadselissa – Norja jatkaa linjaansa
Pohjoinen naapurimaamme Norja jatkaa taisteluaan Bitcoin louhintaa vastaan.
Bitcoin-louhintakeskus Hadselin kunnassa Pohjois-Norjassa lopetti toimintansa viime viikolla meluvalitusten vuoksi. Sulkeminen on kuitenkin nostanut asukkaiden sähkölaskua 20 prosenttia.
Paikallisen raportin mukaan kryptokaivoskeskus on aiheuttanut turhautumista niin poliitikoille kuin naapureillekin. Virranhimoinen laitos oli kuluttanut vuosittain noin 80 GWh sähköä.
”Tämä vastaa noin 3200 kotitalouden vuotuista kulutusta”, Norjan yleisradioyhtiön NRK:n artikkelissa kerrotaan.
Lisäksi ympäri vuorokauden tietokoneiden jäähdyttämiseksi pyörivien tuulettimien ääni on aiheuttanut suurta turhautumista naapurustossa.
Elokuussa 2022 julkaistun NRK:n artikkelin mukaan louhinnan aiheuttama melu on saanut ihmiset suunniltaan ja turhautumaan. Laitoksen takana oleva yritys kuitenkin puolustautui sanomalla, että melu on alle kansallisten raja-arvojen.
Datakeskuksen naapurit kertoivat tuolloin, että heidän mielestään laitoksen melu on niin ärsyttävää, että ihmisten on vaikea nukkua öisin.
”Nyt on toiminta on lopetettu täysin. Olemme hyvin, hyvin tyytyväisiä”, Hadselin kaupunginjohtaja Kjell-Børge Freiberg sanoi NRK:lle.
Hän sanoi lisäksi, että datakeskus on ollut kiusaksi poliitikoille ja naapureille viimeisten kolmen vuoden ajan.
Bitcoin-louhinnan lopettaminen tekee sähköstä 20 prosenttia kalliimpaa paikallisille asukkaille
Bitcoin-louhintalaitoksen sulkeminen on johtanut kunnan asukkaiden sähkönhinnan nousuun. Tämä johtuu siitä, että laitoksen osuus paikallisen verkkoyhtiö Noranettin tuloista oli 20 prosenttia.
Noranett kuuluu Norjan 85 verkkoyhtiön joukkoon, joiden tehtävänä on varmistaa, että sähkö kulkee voimalaitoksilta sähkölinjojen kautta sähköasiakkaille.
Kun kryptokaivostoiminnan datakeskus suljettiin, ”loput sähköasiakkaat joutuvat maksamaan tuon laskun”.
”Kun näin suuri yksittäinen asiakas sammuu yhdessä yössä, sillä on vaikutusta”, Noranettin verkkopäällikkö Robin Jakobsen sanoo.
Hän arvioi, että ensi kuusta alkaen tavallinen kotitalous, joka on maksanut 12 000-13 000 Norjan kruunua (1000-1100 euroa) vuodessa, joutuu maksamaan 2 500-3 000 Norjan kruunua (noin 250–300 euroa) enemmän kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen.
Pormestari totesi, että kunta etsii nyt uusia hankkeita, jotka voivat ottaa vastaan jäljellä olevan sähkön. Pormestari toivoo, että tämä siirto laskisi jälleen verkkokuluttajien sähkölaskua.
”Näin on sähköjärjestelmämme, joka on kunnan toimivallan ja vallan ulkopuolella, säännelty. Meidän on käsiteltävä sitä.”
Norja rajoitti Bitcoin-louhintaa lainsäädännön avulla
Kerroimme keväällä, kuinka Norja oli tuolloin ottamassa käyttöön uutta lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena oli säännellä datakeskuksia koko maassa ja valvoa BTC-louhijoiden toimintaa. Asiasta kertoi norjalainen VG verkkosivuillaan.
Uuden lain myötä kaikkien datakeskusten olisi pitänyt rekisteröityä asianmukaisille viranomaisille ja antaa yksityiskohtaiset tiedot tarjoamistaan palveluista sekä omistusrakenteestaan.
Norjan digitalisaatio- ja energiaministeriöt olivat laatineet mahdollisesti Euroopan ensimmäisen lain, joka sääntelee maan kasvavaa datakeskusteollisuutta.
Energiaministeri Terje Aasland ilmoitti hallituksen näkemyksen, jonka mukaan kryptovaluuttoihin liittyvät datakeskusyritykset eivät olleet toivottuja Norjassa.
“He eivät ole tervetulleita Norjaan”, hän totesi. “Haluamme vakavasti otettavia toimijoita, jotka ovat merkityksellisiä yhteiskunnalle, ja tietotekniikkateollisuus, joka palvelee yhteiskuntaa, on meille tärkeä.”
Aasland lisäsi, että Pohjois-Norjassa, joka tunnettiin edullisesta sähköstään, oli havaittu kasvua Bitcoin-louhintaa harjoittavien datakeskusten määrässä.
Tämä Norjan viranomaisten viimeisin toimi oli linjassa Dagsavisenin vuonna 2023 julkaistun artikkelin kanssa, jossa todettiin, että kryptovaluuttojen louhinta kulutti lähes yhtä paljon sähköä kuin koko Lofoottien alue, jolla asui noin 24 500 ihmistä.
Ministeri korosti datakeskusten merkitystä Norjan yhteiskunnassa, erityisesti kuvien ja viestinnän turvallisessa tallentamisessa, jota hän piti olennaisena maan kehityksen kannalta.
“Tämä on uskomattoman tärkeää. On äärimmäisen tärkeää saada selkeä käsitys siitä, mitä palveluja näissä konesaleissa tarjotaan. Ne ovat tärkeitä infrastruktuurin kannalta”, Aasland sanoi.
Louhijat olivat kiinnostuneita Norjasta sen runsaan vesivoiman vuoksi. Maa tuotti maailmanlaajuisesti toiseksi eniten sähköä asukasta kohti, ja 100 prosenttia energiasta oli peräisin uusiutuvista lähteistä.
Norjalla oli täysin uusiutuva sähköjärjestelmä, joka perustui pääasiassa vesivoimaan ja osittain tuulivoimaan, mikä teki sen sähköstä täysin vihreää. Maan jakeluverkko oli myös vahva verrattuna moniin muihin maihin.
Lähes kaikki Norjassa myydyt autot olivat sähköautoja, ja norjalaisen sähköautoyhdistyksen Norsk Elbil Foreningin mukaan 27 kansainvälistä automerkkiä – kuten Fiat, Hyundai ja Volkswagen – vei sähköautomallejaan ainoastaan Pohjoismaihin, raportoi talouslehti Forbes.
Pohjois-Norja on tarjonnut halpaa sähköä
Norjan pohjoisosissa energian hinnat ovat olleet alhaiset. Tämä on pätenyt myös Hadselin kuntaan, joka sijaitsee Norjan pohjoisosassa, noin Suomen käsivarren korkeudella.
Toisin kuin Suomi, Norja on jaettu neljään eri sähkömarkkina-alueeseen yhteispohjoismaisilla Nord Pool -markkinoilla, kun taas Suomi muodosti yhden yhtenäisen alueen.
Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa kertoi uutistoimisto AFP:lle vuoden alussa, että Norjan sähköverkko oli heikompi kuin Suomen, osittain maantieteellisten tekijöiden vuoksi. Hän selitti, että sähkön tarjonta ja kysyntä vaihtelivat maan eri osissa; pohjoisessa oli yleensä ylitarjontaa ja etelässä pulaa.
Tämä oli johtanut siihen, että Norja oli jaettu neljään eri tarjousalueeseen Nord Pool -markkinoilla.
Salomaan mukaan Etelä- ja Länsi-Norjassa, kuten Oslossa ja Bergenissä, missä suurin osa väestöstä asui, sähkön markkinahinta oli ollut korkeampi kuin Suomessa energiakriisin aikana, kun taas pohjoisemmassa, kuten Tromssassa ja Trondheimissa, hinta oli ollut alhaisempi.
Norjalaisen energiateknologiayrityksen analyysipäällikkö Tor Reier Lilleholt vahvisti tämän. Hän viittasi Nord Poolin vuosien 2022–2023 keskimääräisiin hintoihin: Suomessa keskiarvo oli ollut 105 €/MWh, kun taas Kristiansandissa, eteläisimmällä alueella, se oli ollut 145 €/MWh, mutta vain 27 €/MWh Tromssassa, pohjoisimmalla alueella.
“Kuitenkin Norjan pohjoisosassa korkein hinta kyseisen ajanjakson päivittäisten keskiarvojen osalta oli 305 € kalliimpien tuntien aikana”, Lilleholt kertoi AFP:lle.
“Suomessa vastaava hinta oli vain 257 €/MWh.”
Suomessa pörssisähkön hinta saattoi vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi joulukuun puolivälissä pörssisähkö oli lähes ilmaista, kun taas tammikuun alussa sähkön hintaennätykset rikkoutuivat.
Lue myös nämä
in numbers
