Miten Suomi pärjää jos globalisaatio hiipuu tulevaisuudessa?
Miksi luottaa Cryptonewsiin
Mainosilmoitus
Uskomme täydelliseen läpinäkyvyyteen. Osa sisällöstämme sisältää affiliate-linkkejä, ja voimme ansaita komissiota näiden kumppanuuksien kautta.
Kun maailmalla globalisaatio hidastuu, herää kysymys miten Suomi pärjää kaiken tämän kehityksen keskellä?
Maailma on siirtynyt geopolitiikan aikaan, jolle on ominaista suurvaltojen politiikkatoimien hallitsema muutos, mikä on syrjäyttänyt pitkään jatkuneen globalisaation kauden.
Tämän uuden aikakauden tunnuspiirteitä ovat maailman jakautuminen suurvaltojen johtamiin blokkeihin ja niiden välinen kilpailu geotalouden keinojen avulla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuore raportti ”Geopolitiikka muuttaa maailmantaloutta”, joka kuuluu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan, käsittelee tätä ilmiötä.
Raportissa korostetaan, että geopolitiikassa maantieteellä on merkittävä vaikutus maan ulkopolitiikkaan, kun taas geotalous viittaa taloudellisiin keinoihin, joita valtio käyttää saavuttaakseen ulkopoliittiset tavoitteensa.
Näitä keinoja ovat esimerkiksi tullit, ulkomaankaupan rajoitukset, strategiset omistukset, riippuvuussuhteiden luominen ja teollisuuspolitiikka. Pienillä mailla on vain vähän vaihtoehtoja suurvaltojen valtapelissä.
Pienillä mailla vähän vaihtoehtoja isompien leikeissä
Viime aikoina on keskusteltu EU:n väliaikaisista rangaistustulleista, jotka on asetettu Kiinasta tuotaville sähköautoille. Näitä tulleja on kritisoinut muun muassa saksalainen autoteollisuus.
EU perustelee toimenpiteitään sillä, että Kiina tukee sähköautoyhtiöitään epäreilusti. Myös Yhdysvallat on aiemmin kohdistanut toimia kiinalaisiin sähköautoihin.
Tutkimusta johtanut Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö toteaa, että geotalouden aikakausi on muuttanut talouden toimintaa koskevia oletuksia.
“Globalisaation aikana uskottiin, että kaikki noudattavat sovittuja sääntöjä. Nyt oletus on usein, että suurvallat ajavat talouden keinoin omia etujaan”, Ali-Yrkkö sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Hän lisää, että pienet maat voivat vain etsiä parhaat keinot sopeutua tilanteeseen. “Iso osa maailman maista on jättäytynyt neutraaliin tilaan”, hän summaa.
Mullistukset maailmalla hidastavat globalisaatiota
Ali-Yrkön mukaan nykyinen tilanne on jatkumoa prosessille, joka alkoi Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin kaudella. Tuolloin Kiinalle asetetut teräs- ja alumiinitullit merkitsivät merkittävää muutosta.
Vaikka tulleja perusteltiin Kiinan epäreilulla toiminnalla, taustalla oli todellisuudessa suurvaltapolitiikkaa, Ali-Yrkkö arvioi.
“Kiinan nopea nousu maailman suurvallaksi sai Yhdysvallat reagoimaan”, hän sanoo ja lisää, että “silloin esiin nousi ensimmäistä kertaa se, että kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä.”
Brexit ja koronapandemia toivat esiin valtioiden väliset riippuvuudet ja paljastivat globaalien tuotantoketjujen haavoittuvuuden kriisiaikana. “Tällöin resilienssi-termistä tuli keskeinen, ja huomio kiinnittyi siihen, miten kriiseistä selvitään ja toivutaan”, Ali-Yrkkö selittää.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi taloudelliseen jännitteeseen myös sotilaallisen ulottuvuuden ja paljasti, kuinka Keski-Euroopassa oli luotettu liikaa Venäjän kaasutoimituksiin. “Tämä korosti riskien hallinnan merkitystä,” Ali-Yrkkö huomauttaa.
Se, miten Suomi pärjää tämän kaiken keskellä tuleekin riippumaan maan kyvystä sopeutua uudenlaisiin markkinaolosuhteisiin.
Globaalit rajat ovat yhä epäselvempiä
Vaikka Kiinan ja Yhdysvaltojen sekä lännen ja Venäjän väliset jakolinjat ovat selkeät, monet maat, kuten Intia, ovat valinneet neutraalin aseman.
“Ne pyrkivät tulemaan toimeen kaikkien kanssa ja välttävät ottamasta vahvoja kantoja,” Ali-Yrkkö sanoo. Esimerkkinä tästä monet maat ovat YK:n yleiskokouksessa äänestäneet tyhjää tai olleet poissa Venäjää koskevista äänestyksistä.
EU on reagoinut tilanteeseen, vaikka Ukrainan sodan suhteen sen kanta onkin selvä. Kiina on edelleen merkittävä kauppakumppani sekä tuonnin että viennin suhteen, ja kauppasuhteista ei haluta täysin luopua.
Kilpailussa, jossa Yhdysvallat ja Kiina tukevat vahvasti omaa tuotantoaan ja tutkimustaan, EU:lla
on edessään haasteita. Ali-Yrkkö myöntää, että “lyhyellä aikavälillä haasteita tulee olemaan”, mutta hän muistuttaa, ettei Kiinan nousu tapahtunut hetkessä.
Kiinan kehityksessä merkittävä rooli oli länsimaisten yritysten investoinneilla ja tuotantoteknologian sekä osaamisen siirrolla.
“Innovointia edeltää aina imitointi, eikä siitä kuulu ketään syyttää. Kaikki tekevät niin”, Ali-Yrkkö toteaa. Hän uskoo, että se, miten Suomi pärjää määräytyy loppupeleissä sen mukaan, miten EU voi kehittyä edellä mainitulla tavalla. Mutta se ei tule olemaan nopea tai helppo tie.
Suomen pärjääminen pitkälti kiinni EU:n pärjäämisestä
EU:n haasteena geopolitiikan aikakaudella on säilyttää yhtenäinen rintama, sillä sisäisen tukikilpailun riski on ilmeinen.
Saksassa tästä saatiin esimakua, kun Thyssenkrupp AG:sta myönnettiin kaksi miljardia euroa tukea ympäristöystävällisemmän terästehtaan rakentamiseen, mikä kattaa kaksi kolmasosaa investoinnista.
“Jos EU harjoittaa teollisuus- tai tukipolitiikkaa, kilpailun ei pitäisi tapahtua EU:n sisällä”, Ali-Yrkkö korostaa.
Hänen mukaansa EU:n sisäinen kilpailu tukipolitiikassa johtaisi tehottomaan tuotantoon ja heikentäisi unionin asemaa ulkomarkkinoilla. Miten Suomi pärjää tässä? Ei hyvin, sillä pienet maat eivät voisi kilpailla tukipolitiikassa lainkaan.
Ali-Yrkkö kuitenkin muistuttaa, että EU on yksi maailman suurimmista markkina-alueista, mikä tekee siitä houkuttelevan kauppakumppanin niin Kiinalle kuin Yhdysvalloillekin.
Kansainvälisen konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG) tuore raportti arvioi, että uusi tilanne voi avata mahdollisuuksia EU:lle ja Suomelle.
Raportin mukaan maailmantalouden uudet säännöt saattavat hidastaa kansainvälisen kaupan kasvua, mutta ne tarjoavat myös kasvumahdollisuuksia EU:lle ja Suomelle kehittyvillä markkinoilla, kuten Intiassa, Kaakkois-Aasiassa, Brasiliassa ja Afrikassa.
BCG:n osakas Mikko Tynkkynen painottaa, että EU:n ja Suomen ei tule jäädä puolustuskannalle, vaan niiden tulisi kääntää katseensa mahdollisuuksiin.
“EU:n olisi nyt olennaista saada vapaakauppasopimukset tärkeimpien kasvavien talouksien, kuten Intian kanssa”, Tynkkynen sanoo.
Hän varoittaa, että “jos kukin EU-maa kilpailee toisiaan vastaan yritystuilla, kaikki kärsivät.” Hän näkee kuitenkin, että Suomella on mahdollisuuksia, vaikka se on pieni maa ja yleensä reagoi suuriin muutoksiin.
“Suomalaisten yritysten, joilla on parhaat edellytykset menestyä, pitäisi katsoa pidemmälle kuin perinteisesti on totuttu”, Tynkkynen neuvoo. “Nyt on aika rakentaa avauksia paikkoihin, joissa ei perinteisesti olla oltu mukana.”
Ali-Yrkkö ja Tynkkynen ovat yhtä mieltä siitä, että Suomella on paljon tarjottavaa esimerkiksi konepaja- ja metalliteollisuudessa sekä vihreän siirtymän ratkaisuissa.
Suomen on myös tärkeää pitää puolensa, jotta uusien teknologioiden investointeja saadaan houkuteltua kotimaahan. “Suomesta löytyy valtavasti erityisosaamista, esimerkiksi sirutuotannossa”, Tynkkynen muistuttaa.
Suomessa valmisteilla teollisuuspoliittista strategiaa
Etlan tutkimus nostaa esiin kolme keskeistä kysymystä liittyen ongelman identifiointiin ja ongelman ratkaisemisen haasteisiin liittyen, joihin Suomen tulisi löytää vastaukset jokaisessa teollisuuspoliittisessa toimessa.
Ali-Yrkkö korostaa, että miten Suomi pärjää jatkossa riippuu pitkälti siitä, miten rajallisia resursseja osataan tulevaisuudessa hyödyntää. Niiden vuoksi Suomen on tärkeää kohdentaa tavoitteensa alueille, joissa onnistumisen mahdollisuudet ovat suurimmat.
Hän myös korostaa, että yritystukien tulisi tukea uudistumista eikä vanhan säilyttämistä. Lisäksi investointien lupaprosesseja pitäisi nopeuttaa.
EU:n yhtenäisyyden ylläpitäminen on erityisen tärkeää pienille maille. “Meidän pitäisi pyrkiä pitämään EU:ssa esillä sitä, että jos kukin EU-maa kilpailee toisiaan vastaan yritystuilla, niin kaikki kärsivät”, Ali-Yrkkö huomauttaa.
Vaikka yhtenäisyys mainitaan juhlapuheissa, Ali-Yrkkö muistuttaa, että myös EU-mailla on usein oma etu ykkösenä mielessään.
Lue myös nämä
in numbers
