Miten Fedin korkopäätös vaikuttaa pörssikursseihin?
Yhdysvaltain keskuspankin Fedin korkopäätös keskiviikkoiltana oli kahdesta vaihtoehdosta se suurempi. Fed päätti laskea korkoa 50 peruspistettä eli 0,5 prosenttiyksikköä. Vaihtoehtona oli myös 25 peruspistettä eli 0,25 prosenttiyksikköä.
Osakemarkkinoilla mietitään nyt, että mihin suuntaan kurssit lähtevät.
S&P 500 -indeksi käväisi keskiviikkona lyhyesti 16. heinäkuuta tehdyn ennätyslukemansa yläpuolella sen jälkeen, kun Fedin korkopäätös julkistettiin. S&P 500 on pörssi-indeksi, joka seuraa 500 suurimman Yhdysvalloissa pörssissä noteeratun yhtiön osakekehitystä.
S&P500 huipussaan ja Fed leikkaa korkoja – Mitä historia kertoo tästä?
Antavatko koronleikkaukset osakemarkkinoiden ollessa ennätystasolla tai sen tuntumassa lisäpolttoainetta härkämarkkinalle vai enteilevätkö ne tulevia vaikeuksia? Dow Jones Market Data perehtyi asiaan.
Vuodesta 1990 lähtien Fed on leikannut korkoja seitsemän kertaa silloin, kun S&P 500 on ollut kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla tai korkeintaan yhden prosentin päässä siitä.
Näissä tapauksissa osakkeilla on ollut tapana nousta päätöksentekopäivänä. Nousua on tapahtunut 71,4 prosenttia kerroista mediaanivoiton ollessa 0,51 prosenttia. Kuusi kuukautta myöhemmin tulos on ollut vaihteleva: 57,1 prosenttia nousi ja mediaanivoitto oli 0,62 prosenttia.
Tämä on mielenkiintoista, mutta mitä se kertoo sijoittajille osakemarkkinoiden suunnasta koronlaskemissyklin aikana? Se riippuu yleensä talouden taustatekijöistä.
”Historiallisesti vain puolet joukkovelkakirjalainojen noususta on tapahtunut ensimmäisen leikkauksen saapuessa. Osakemarkkinoiden suunta ei ole yhtä selkeä. Se riippuu täysin siitä, onko Fed estänyt taantuman vai onko tämä korkohelpotus tullut liian myöhään, kuten olemme nähneet niin monta kertaa aiemmin”, sanoi Rosenberg Researchin David Rosenberg keskiviikkona julkaistussa kirjoituksessaan.
”Vaarana tällä kertaa on äärimmäinen itsetyytyväisyys ja laaja yksimielisyys siitä, että suhdannevaihtelu on kumottu.”
Miten pörssikurssit ovat reagoineet, kun Fedin korkopäätös on laskenut korkoja?
Perinteisen viisauden mukaan osakkeilla on tapana menestyä hyvin korkojen laskun jälkeen. Fed laskee korkoja elvyttääkseen taloutta tekemällä lainanotosta halvempaa yrityksille ja kuluttajille, mikä yleensä vaikuttaa rakentavasti osakkeisiin.
Strategit sanovat kuitenkin, että sijoittajien, jotka etsivät pelikirjaa koronlaskemissykliä varten, pitäisi tarkastella asiaa vivahteikkaammin. Tämä pätee erityisesti nykyisessä epätavallisessa ympäristössä, joka on yhä pääsemässä eroon pandemia-aikakauden vääristymistä ja jota hallitsevat korkealla lentävät teknologiaosakkeet.
”Jokainen sykli on erilainen”, sanoo Jeff Buchbinder, LPL Financialin pääosakestrategi taloussivusto Morningstarille.
Neljä viimeisintä suurta koronlaskusykliä osoittavat, miksi on haastavaa tehdä yleistäviä johtopäätöksiä.
Markkinoiden kehitys voi vaihdella dramaattisesti uuden koronlaskusyklin alkamista seuraavan vuoden aikana. Morningstar US Market Index nousi yli 21 prosenttia 12 kuukauden aikana Fedin vuoden 1995 kevennyssyklin alkamisen jälkeen, kun talous pääsi harvinaisen pehmeään laskuun. Tuotto kuitenkin romahti yli 10 prosenttia, kun Fed alkoi laskea korkoja vuonna 2001 dotcom-kuplan puhjettua.
”Monet sijoittajat luulevat, että on olemassa jonkinlainen Fedin koronlaskun pelikirja”, sanoo Fidelityn kvantitatiivisen markkinastrategian johtaja Denise Chisholm.
”Mutta sitä ei oikeastaan ole olemassa.”
Mikä on ollut S&P 500:n tuotto Fedin korkoleikkausten jälkeen?
Vaikka S&P 500:n tuotot ovat yleensä olleet positiivisia korkojen laskusyklien jälkeen, tämä dynamiikka voi olla ainutlaatuinen skenaario Amerikan yrityksille. Alhaisista koroista hyötyneet alat, kuten teollisuus, saattavat olla alttiimpia jälleenrahoitusriskeille.
Historiallisesti S&P 500 -indeksi on tuottanut keskimäärin 4,9 % vuoden kuluttua ensimmäisestä koronlaskusta. Indeksin vuotuinen tuotto on ollut positiivinen ensimmäisen koronlaskun jälkeen 13 koronlaskusyklin aikana vuodesta 1973 lähtien, ja vahvimmat vuodet ovat olleet 1980-luvun alussa.
Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana koronlaskun jälkeen markkinat yleensä laskevat, mutta nousevat yleensä kuusi kuukautta sen jälkeen.
Miksi Fedin korkopäätös oli niin suuri?
Fedin korkopäätös nojaa ennen kaikkea kahteen asiaan. Ensinnäkin inflaatio on saatu sen verran kuriin, että koronlasku on mahdollinen.
Ekonomistit eivät odota hintojen nousevan uudelleen korkojen laskiessa.
”Näemme mahdollisesti jopa jonkinasteista deflaatiota joinakin kuukausina ensi vuoden aikana”, varainhoitoyhtiö Fartherin johtaja Robert Barone sanoi The Washington Postille.
”Inflaatiosta huolehtiminen on luultavasti menneisyyttä.”
Hintojen ei odoteta palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle. Asiantuntijoiden mukaan kasvuvauhti on kuitenkin enemmän viime vuosikymmenien normien mukainen.
Tiettyjen tavaroiden hinnat saattavat jatkaa nousuaan, sillä niihin vaikuttavat muutkin voimat kuin Fedin korkopäätös.
Ihmiset näkevät jatkossakin esimerkiksi kotivakuutusten hintojen jyrkkiä nousuja ilmastokatastrofien aiheuttamien kustannusten vuoksi. Samoin jalostettujen elintarvikkeiden ja juomien hinnat nousevat, koska ilmastonmuutos vaikuttaa ankarasti sokeriviljelmiin.
Toinen tärkeä asia on Yhdysvaltojen työllisyystilanne.
Elokuussa, vuoden tärkeimmässä puheessaan, Fedin puheenjohtaja Jerome Powell sanoi, etteivät viranomaiset ”pyri tai pidä tervetulleena työmarkkinatilanteen viilenemisen jatkumista”.
Yhdysvalloissa kansallinen työttömyysaste on noussut viime kuukausina, ja se on nyt 4,2 prosenttia Yhdysvaltain työvoimaviraston viimeisimmän työpaikkaraportin mukaan.
”Fed ei halua, että työmarkkinat pehmenevät entisestään”, sanoivat John Hancock Investment Managementin sijoitusstrategit Emily Roland ja Matt Miskin keskiviikon analyysissään.
He totesivat, että talouden laskusuhdanteen aikana työttömyysaste on tyypillisesti 5,1 prosenttia.
Jos Fedin korkopäätös saa enemmän rahaa virtaamaan taloudessa, se voi johtaa yritysten kasvuun, muun muassa investointien ja palkkaamisen kautta.
Työmarkkinoilla on ollut hämmentävää aikaa. Työmarkkinat ovat poikkeuksellisen vahvat, kun niitä mitataan millä tahansa historiallisella vertailukohdalla, Economic Policy Instituten ekonomistit Elise Gould ja Josh Bivens kirjoittivat blogikirjoituksessaan viime viikolla. Viimeaikaiset pehmenemisen merkit ovat kuitenkin herättäneet huolta siitä, että Fed laskee korkoja liian hitaasti.
”Ei ole mitään syytä, miksi Fedin pitäisi pyrkiä synnyttämään heikommat työmarkkinat, mutta viime kuukausina on nähty merkkejä lievästä pehmenemisestä työmarkkinoilla marginaalissa”, ekonomistit kirjoittivat. ”Jatkuva supistava rahapolitiikka pahentaa tätä työmarkkinoiden heikkenemistä, vaikka viimeiset kaksi vuotta ovatkin osoittaneet, että tällaista heikkenemistä ei selvästikään tarvita, jotta järjestelmästä saataisiin väännettyä viimeisetkin ylimääräiset inflaatiot pois.”
Suomalaisanalyytikko yllättyi korkopäätöksestä
Suomessa johtavat analyytikot olivat yllättyneitä siitä, että neljään vuoteen ensimmäinen korkoja alentava päätös oli tuon 50 peruspistettä.
”Korkopäätös ja siitä annettu lausunto olivat hyvin hämmentäviä, koska nyt aloitettiin 0,50 prosenttiyksikön koronlaskulla, joka ruokkii odotuksia yhtä suuresta koronlaskusta marraskuussa. Keskuspankki olisi yhtä hyvin voinut aloittaa 0,25 prosenttiyksikön koronlaskulla ja tehdä niitä kolme tänä vuonna”, finanssiryhmä OP:n markkinaekonomisti Jari Hännikäinen sanoi Helsingin Sanomille.
Hännikäinen arvelee HS:lle, että Fedin korkopäätös voi kertoa keskuspankin peloista talouden liiallisesta viilenemisestä.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo, HS:lle, että tälle vuodelle on odotettavissa ainakin kaksi 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua.
“Jos työmarkkinat heikkenevät lähiaikoina ennakoitua enemmän, myös toinen 0,50 prosenttiyksikön koronleikkaus on mahdollinen tänä vuonna”, von Gerich sanoo.
Lue myös nämä
in numbers
