Digitaalinen juan halutaan Kiinassa kansainväliseksi
Miksi luottaa Cryptonewsiin
Mainosilmoitus
Uskomme täydelliseen läpinäkyvyyteen. Osa sisällöstämme sisältää affiliate-linkkejä, ja voimme ansaita komissiota näiden kumppanuuksien kautta.
Kiina haluaa, että digitaalinen juan, Kiinan digitaalinen keskuspankkiraha (CBDC), lähtee laukalle globaalilla areenalla.
Alpha Factoryn (EastMoneyn kautta) mukaan fintech-yritykset, kuten MOG Digitech Holdings, ovat etenemässä CBDC-alalla ja suunnittelevat e-CNY:n maailmanlaajuista käyttöä. e-CNY on digitaalinen juan -lyhenne. CIPS- ja BRI-integraatiot ovat nyt työn alla.
EastMoney totesi, että e-CNY:n maailmanlaajuinen laajentuminen on ollut kuuma aihe tämän kuun Belt and Road Forum for International Cooperation (BRF) -tapahtumassa.
Foorumissa Kiina sinetöi “digitaalisen valuutan” yhteistyösopimukset Arabiemiraattien ja Indonesian keskuspankkien johtajien kanssa. Tästä on pääteltävissä, että digitaalinen juan tekee vahvasti tuloaan.
Kiinan valtiolliset tiedotusvälineet sanovat, että messuilla “allekirjoitettiin taloudellisia yhteistyösopimuksia yli 150 maan ja yli 30 kansainvälisen järjestön kesken”.
Serbian keskuspankin virkamiehet allekirjoittivat myös selvityssopimuksia kiinalaisten virkaveljiensä kanssa. Näiden tarkoitus on selvittää, miten digitaalinen juan tulisi maiden välillä tulevaisuudessa toimimaan.
Lue: Venäjän keskuspankki uskoo voivansa kiertää SWIFT-verkon
Digitaalisuus osana Kiinan Belt-and-Road -hanketta
Foorumi on Kiinan kunnianhimoisen Belt-and-Road-aloitteen (BRI) tapahtuma, jolla Kiina pyrkii rahoittamaan infrastruktuurihankkeita eri puolilla maailmaa.
Kiinan Belt and Road -hanke, jota kutsutaan myös nimellä One Belt, One Road (OBOR) Initiative tai Silk Road Economic Belt and the 21st-century Maritime Silk Road, on laaja ja kunnianhimoinen infrastruktuuri- ja talouskehityshanke, jonka Kiina aloitti vuonna 2013.
Hanke pyrkii luomaan tiiviitä kaupallisia ja infrastruktuurillisia yhteyksiä Aasian, Euroopan, Afrikan ja muun maailman välillä. Nimensä hanke on saanut historiallisista Silkkitie-kauppareiteistä, jotka yhdistivät Kiinan Eurooppaan ja Aasiaan satoja vuosia sitten.
Belt and Road -hanke koostuu kahdesta keskeisestä osasta: Silk Road Economic Belt (Maantierata talousvyöhyke) kattaa maalla tapahtuvan kaupan ja infrastruktuurin kehityksen. Se pyrkii luomaan liikenne- ja logistiikkayhteyksiä Kiinan ja Keski-Aasian, Venäjän, Lähi-idän ja Euroopan välille.
21st-century Maritime Silk Road (21. vuosisadan merisilkkitie) taas keskittyy merikuljetuksiin ja yhteyksiin. Se pyrkii parantamaan merireittejä Kiinan ja Etelä-Aasian, Itä-Afrikan, Etelä-Euroopan ja muiden alueiden välillä.
Belt and Road -hankkeen tavoitteena on edistää kaupankäyntiä ja talouskasvua, lisätä investointeja infrastruktuuriin, edistää yhteistyötä eri maiden välillä sekä tukea kehitysmaiden taloudellista kehitystä. Hanke on myös osa Kiinan pyrkimystä vahvistaa globaalia vaikutusvaltaansa ja laajentaa taloudellista yhteistyötä useiden maiden kanssa.
Vaikka Belt and Road -hanke on saanut kiitosta talouskasvun ja kehityksen edistämisestä monissa maissa, se on myös saanut kritiikkiä useista syistä. Kriitikot ovat huolissaan velkaongelmista, ympäristövaikutuksista, puutteellisesta läpinäkyvyydestä ja Kiinan kasvavasta vaikutusvallasta monissa osallistuvissa maissa.
Kiinan Belt and Road -hanke on merkittävä infrastruktuuri- ja talouskehityshanke, joka pyrkii luomaan laajoja kaupallisia ja logistisia yhteyksiä monien maiden välille. Se on osa Kiinan pyrkimystä lisätä vaikutusvaltaansa maailmassa ja edistää talouskasvua niin Kiinassa kuin osallistuvissa maissa.
Digitaalinen juan kansainväliseen maksujärjestelmään?
Lähteiden mukaan kiinalaiset toimijat haluavat integroida e-CNY:n rajat ylittävään pankkien väliseen maksujärjestelmään (CIPS).
CIPS on vuonna 2015 perustettu selvitysalusta, jonka tarkoituksena on kansainvälistää digitaalinen juan, ja sitä on usein pidetty SWIFT-vaihtoehtona.
“Digitaalinen juan ja CIPS täydentävät toisiaan, ja CIPS [toimii] epäsuorana katalyyttinä e-CNY:n kehittämisessä”, Alpha Factory kertoo.
Merkittävämpää voi kuitenkin olla se, että Kiinan CBDC voi ohittaa SWIFTin ja CIPS:n kaltaiset järjestelmät kokonaan, mikä mahdollistaa “nopeammat ja sujuvammat selvitykset” juanissa.
EastMoneyn lähteen mukaan”nykyisessä kansainvälisessä maksuliikennejärjestelmässä rajat ylittävät maksut perustuvat pitkälti tileihin […] ja pankkeihin. [CBDC:ssä] ei ole tiliä, vaan ainoastaan digitaalisen lompakon käsite. Ulkomaiset yritykset voivat [avata] kotimaisten pankkien kehittämät CBDC-lompakot, eikä niillä tarvitse olla tiliä ulkomaisessa pankissa voidakseen osallistua.”
MOG:n äskettäinen H1-raportti sisälsi yksityiskohtia yrityksen menestyksestä digitaalisilla yuan-käyttöisillä “toimitusketjun rahoitusskenaarioilla”. Yhtiö on myös “saanut tukea” joiltakin maan “korkeimman tason instituutioilta”, kirjoitti media, kun se pyrkii tarjoamaan digitaalisia yuan-käyttöisiä vakuutus- ja jälleenvakuutustuotteita. Monet muut kiinalaiset toimijat, mukaan lukien suuret pankit, ovat tutkineet digitaaliseen juaniin perustuvia toimitusketjuratkaisuja, joissa hyödynnetään älykkäitä sopimustekniikoita. Singaporessa ja Hongkongissa toimivien yritysten viimeaikaiset tapahtumat viittaavat siihen, että kiinalaiset yritykset ovat halukkaita laajentamaan digitaaliseen juaniin perustuvia toimintojaan – mukaan lukien toimitusketjuihin liittyvät liiketoiminnot – ulkomaille.
Stockstarin julkaisemassa haastattelussa tietotekniikkayritys ja digitaalisen rahayksikön yhteentoimivuuteen erikoistunut yritys Sifang Jingchuang sanoo, että se on “laajentanut liiketoimintaansa BRI-maissa, kuten Thaimaassa ja Malesiassa”.
Yritys tarjoaa fintech-ratkaisuja suurille kansainvälisille pankeille, kuten HSBC:lle, Standard Charteredille ja Thaimaan KTB:lle.
Yrityksen mukaan se on “tutkinut aktiivisesti CBDC:n soveltamista rajat ylittäviin maksuihin” ja kerännyt “teknologiaa ja onnistuneita käyttötapauksia”.
Sifang Jingchuang sanoi, että se on myös “avustanut rahoituslaitoksia” “osallistumaan digitaalisen juanin soveltamiseen ja edistämiseen” “monilla alueilla”.
Mikä on digitaalinen juan, eli Kiinan digitaalinen keskuspankkiraha (CBDC)
Digitaalinen juan on Kiinan versio keskuspankkirahasta eli CBDC:stä (Central Bank Digital Currency). CBDC on keskuspankin liikkeelle laskema digitaalinen valuutta, joka on turvattu keskuspankin varannoilla ja sitä säätelee keskuspankki. Se voi olla joko keskitettyä tai hajautettua, riippuen käytetystä teknologiasta ja järjestelmästä.
CBDC eroaa perinteisistä digitaalisista maksutavoista, kuten pankkitileistä tai korteista, koska se on suoraan sidoksissa keskuspankkiin ja sen varantoihin.
Maailman talousjärjestelmä on jatkuvassa muutoksessa, ja yksi merkittävimmistä muutoksista on digitaalinen keskuspankkiraha (CBDC) -järjestelmän kehittyminen. Digitaalinen keskuspankkiraha on virtuaalinen valuutta, joka luodaan ja hallinnoidaan keskuspankin toimesta. Se eroaa perinteisestä käteisestä ja perinteisistä pankkitileistä, mutta sen tarkoitus on säilyttää vakaa rahajärjestelmä ja tarjota kuluttajille sekä yrityksille uusia mahdollisuuksia.
Don't miss out
in numbers
