Asiantuntija kertoo, miksi OpenAI ja DeFi -yhdistelmä ei riitä
OpenAI ja DeFi ovat nyt kaikkien huulilla, mutta sen liittäminen älysopimukseen ei tarkoita, että olisimme luoneet oikeaa lohkoketjupohjaista älykkyyttä. Se kuulostaa hyvältä esitysmateriaalissa, mutta mitä jos krypton tekoäly tarvitsee enemmän kuin OpenAI-liitännän muuttaakseen hajautettuja järjestelmiä aidosti?
Artikkeli tiivistettynä:
- OpenAI:n yhdistäminen DeFiin ei tee tekoälystä hajautettua – se lisää vain uuden käyttöliittymäkerroksen.
- Aito ketjussa toimiva tekoäly edellyttää datan lähdemerkintää, läpinäkyvää hallintoa ja todennettavia tekoälyagenttien toimintoja.
- Varhaiset sovellukset keskittyvät lompakkoagentteihin ja kaupankäyntiavustajiin, kun taas syvemmät infrastruktuuri-integraatiot ovat vuosien päässä.
- DeFi-palvelu zkLend sulkee ovensa ja aikoo avata lähdekoodinsa osana läpinäkyvää alasajoa ja palautustoimia.
Ram Kumar, OpenLedgerin pääkehittäjä, kertoo Cryptonewsin haastattelussa, miksi todellinen ketjussa toimiva tekoäly vaatii paljon syvempää integraatiota – mukaan lukien datan lähdemerkintä ja mallin hallinta.
Miksi pelkkä OpenAI-plugin ei riitä: Lohkoketjuälyn merkitys
Useimmat nykyiset kryptotekoälyprojektit mainostavat itseään ”OpenAI + DeFi” -integraatioina yhdistämällä ulkoiset mallit älysopimuksiin. Ram Kumarin mukaan tämä on kuitenkin vain pintaraapaisu:
Useimmat ’AI + DeFi’ -projektit jäävät ulkoisten mallien liittämiseen älysopimuksiin… Ilman todennettavaa datan lähdemerkintää, läpinäkyvää mallin hallintaa ja mallien kehityksen koordinaatiota lohkoketjussa nämä integraatiot ovat vain käyttöliittymäkerroksia.
Hän huomauttaa, että vaikka OpenAI:n kaltaiset mallit ovat tehokkaita, ne riippuvat täysin koulutusdatastaan – ja silti datan tarjoajia ei yleensä tunnusteta tai palkita:
Tämä kritiikki osuu suoraan kryptotekoälyhypen ytimeen. Pelkkä OpenAI-mallin liittäminen älysopimukseen ei tee älykkyydestä hajautettua – järjestelmät jäävät yhä epäselvien, ketjun ulkopuolisten prosessien varaan. Aito lohkoketjuäly edellyttää datan lähdemerkintää, hallintomekanismeja ja agenttien yhteistoimintaa suoraan lohkoketjun sisällä. Tässä visiota datasta kehitetään passiivisesta resurssista aktiiviseksi ja palkituksi omaisuusluokaksi.
Lähdemerkintä antaa meille keinon mitata, kuinka paljon kukin tietoaineisto vaikuttaa mallin toimintaan – tämä luo vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta koko tekoälyprosessiin.
Mallityyppidatamme, CoinGeckon ja projektien white paperien pohjalta, osoittaa, että täysin avoimen lähdekoodin tekoäly on edelleen harvinaista – jopa huippuprojekteissa. Useimmat käyttävät hybridejä, joissa OpenAI-malleja yhdistetään ketjun ulkopuolisiin komponentteihin.
OpenAI-liitännöistä aktiivisiin agenteihin
Tekoälyagentit eivät ole enää vain automatisoituja työkaluja. Kumar visioi heistä aktiivisia DAO-osallistujia:
Tekoälyagentit voivat siirtyä passiivisista automaatioista aktiivisiksi osallistujiksi… tekemään ehdotuksia, arvioimaan päätöksiä ja neuvottelemaan lopputuloksista.
Hän varoittaa kuitenkin, että tekoälytoimintojen tulee olla täysin auditoitavia ja perustua läpinäkyviin tietoaineistoihin vastuullisuuden takaamiseksi.
Todenmukaisuus on ratkaisevaa myös eri protokollien välisessä integraatiossa. Kumar lisää: ”Se mahdollistaa sen, että agenttien tuotokset voidaan jäljittää takaisin dataan ja logiikkaan, jotka niihin vaikuttivat.”
Jos tekoälyagentit alkavat tehdä tai ehdottaa päätöksiä DAO:ssa, avoimuus on välttämätöntä. Muuten DAO:t saattavat luoda päätöksentekoa, joka on ristiriidassa hajautuksen periaatteiden kanssa. Krypton luottamusta minimoivassa ympäristössä tekoälyn toimintojen on oltava jäljitettävissä – muuten syntyy mustan laatikon riski taloudellisiin tai hallinnollisiin protokolliin.
DeFi + OpenAI – Mikä voi mennä pieleen?
Kumar uskoo, että syvempi käyttöönotto ulottuu lopulta infrastruktuuritason sovelluksiin:
Laajempi käyttöönotto kattaa infrastruktuuritason käytön, kuten validaattorien resurssien optimoinnin, protokollien tekoälyavusteisen hallinnan sekä ketjussa koordinoidun hajautetun mallikoulutuksen.
Hän varoittaa silti, että epäselvät mallit, jotka tekevät vastuuttomia päätöksiä, ovat suurin riski:
Ilman lähdemerkintää taloudellinen arvo voi keskittyä epäoikeudenmukaisesti, samalla kun datan tuottajat jäävät näkymättömiksi.
Virheelliset tekoälypäätökset voivat aiheuttaa odottamattomia tappioita DeFi:ssä tai kaupankäynnissä. Sääntelyviranomaiset saattavat tarkastella malleja, jotka eivät pysty osoittamaan päätöstensä perustaa. Maineellisesti projektit, jotka eivät palkitse kontribuoijia tai toimi läpinäkyvästi, voivat heikentää koko hajauttamisen ideaa.
Tokenin hyötykäyttödata osoittaa, että vaikka tekoälytokenien markkina-arvot ovat korkeita, monet niistä rajoittuvat hallintaan tai maksuihin, eivätkä tue hajautettuja tekoälymalleja tai laskentaa.
Vaikka tekoälytokenit ovat nousussa, Kumar kyseenalaistaa niiden todellisen käyttötarkoituksen:
Tokenilla on järkeä vain, jos se toimii keskeisenä osana hajautetun järjestelmän koordinointia… Jos tokenin ainoa tehtävä on spekulointi tai pääsyn rajoittaminen, se ei juuri edistä hajautettua tekoälyä.
Sijoittajien on syytä kysyä, tarjoaako tekoälytoken jotakin muuta kuin maksumuurin. Kestävä hajautettu tekoäly vaatii kannustimia datan tuottajille, laskentapalveluiden tarjoajille ja mallien hallinnalle – kaiken yhden yhteensopivan ekosysteemin sisällä.
Mahdollisuudet: Missä krypto-tekoäly osoittaa todellista hyötyä?
Kryptotekoälyagentit osoittavat jo lupausta esimerkiksi DeFi-automaation, DAO-ehdotusanalyysin, lohkoketjututkimuksen ja kyberturvan alueilla. Kumar mainitsee esimerkkejä:
Morpheus kehittää Solidity-malleja älysopimusten ja dAppien rakentamiseen. Ambiosis kehittää ympäristöälyagentteja varmennetun ilmastodatan pohjalta. Teemme yhteistyötä myös tiimien kanssa, jotka rakentavat Web3-tiedustelua ja kyberturva-agentteja – kaikki perustuvat todennettavaan datan lähdemerkintään.
Yhteinen nimittäjä on läpinäkyvyys. Agenttien, jotka käsittelevät varoja tai tekevät päätöksiä, on oltava auditoitavia. Varhainen käyttöönotto nähdään lompakkoagenteissa ja kaupankäyntiavustajissa, kun taas protokollatason integraatiot etenevät hitaammin teknisten ja sääntelyyn liittyvien haasteiden vuoksi. Kumar tiivistää:
Alkuvaiheen käyttöönotto syntyy todennäköisesti käyttäjälähtöisistä työkaluista, joissa arvo on helppo osoittaa – kuten kaupankäyntiboteista, tutkimusavustajista ja lompakkoagenteista.
Miten 9,5 miljoonan dollarin hyväksikäyttö ja tokenin poistaminen johti DeFi-palvelu zkLendin sulkemiseen
Starknet-ekosysteemissä toimiva Layer 2 -DeFi zkLend kertoi yhteisölleen suunnatussa viestissä, että päätös alasajosta oli vaikea mutta välttämätön. Alusta joutui merkittävän hyväksikäytön kohteeksi, mikä heikensi käyttäjien luottamusta ja järjestelmän eheyttä.
Tilanne paheni, kun ZEND-token poistettiin suurimmista kryptopörsseistä, kuten Bybitistä ja KuCoinista. Tämä vähensi tokenin saatavuutta ja likviditeettiä, vaikeuttaen tiimin mahdollisuuksia jatkaa kehitystä.
”Nämä tapahtumat rajoittavat merkittävästi kykyämme kohdentaa resursseja uusiin hankkeisiin”, zkLend totesi virallisessa ilmoituksessaan.
Kehityksen jatkamisen sijaan tiimi päätti sulkea alustan ja suunnata jäljellä olevat varat hyväksikäytön uhreille.
Merkittävää on, että alusta käyttää koko jäljellä olevan 200 000 dollarin kassansa käyttäjien palautusrahastoon. Päätös tehtiin yhteisön tukemisen priorisoimiseksi alustan uudelleenkäynnistyksen sijaan.
Tärkeimmät palvelut, kuten DeFi Spring, Recovery ja kSTRK-portaalit, pysyvät käytettävissä. Ilmoituksen mukaan zkLend kehotti käyttäjiään vierailemaan näissä portaaleissa lunastaakseen varansa tai poistaakseen steikatut tokenit.
zkLend aikoo avata lähdekoodinsa osana läpinäkyvää alasajoa ja palautustoimia
Edistääkseen DeFi-ekosysteemiä zkLend ilmoitti aikovansa avata auditoidun ja päivitetyn lähdekoodinsa lähiviikkoina. Tämä mahdollistaa muille kehittäjille alustan tutkimisen, hyödyntämisen ja rakentamisen sen päälle.
Vaikka toiminta on lopetettu, zkLend korosti pysyvänsä verkossa ja tavoitettavissa palautusprosessin ajan.
”Pysymme verkossa ja sitoudumme varastettujen varojen palauttamiseen kaikilla mahdollisilla keinoilla”, tiimi kirjoitti jäähyväisviestissään.
Tiimi ilmoitti myös tekevänsä yhteistyötä lohkoketjusalapoliisiyhtiö zeroShadow’n kanssa jäljittääkseen varastetut varat. Palautetut varat lisätään palautusrahastoon ja jaetaan vahinkoa kokeneille käyttäjille.
zkLend julkaisi palautusportaalin 12. helmikuuta tapahtuneen 9,6 miljoonan dollarin hyväksikäytön uhreille. Suunnitelman mukaan vaikuttamattomien poolien käyttäjät saavat täyden hyvityksen, kun taas hyväksikäytön kohteeksi joutuneet käyttäjät saavat osakorvauksen ja vaateoikeuksia.
Kyberturvayhtiö Cyvers raportoi, että varastetut varat siltoitettiin Ethereumiin ja lähetettiin Railgunin kautta takaisin hakkerin alkuperäiseen osoitteeseen järjestelmän sisäisten suojausten vuoksi.
zkLend tarjosi 10 %:n white hat -palkkiota 3 300 ETH:sta, mutta hakkeri ei vastannut. Hakkerin mukaan hän menetti 2 930 ETH (5,4 miljoonaa dollaria), kun lähetti ne vahingossa huijaussivustolle, joka esiintyi Tornado Cashina.
31. maaliskuuta julkaistussa on-chain-viestissä hyökkääjä myönsi käyttäneensä väärennettyä käyttöliittymää ja sanoi olevansa ”murtunut” ja ”pahoillaan” aiheuttamastaan vahingosta.
Hakkeri pyysi zkLendiä kohdistamaan palautustoimet huijaussivuston ylläpitäjiin, koska ”minulla ei ole enää kolikoita.”
zkLendin alasajo liittyy kasvavaan joukkoon hajautettuja rahoitusalustoja ja pörssejä, jotka kohtaavat vakavia haasteita protokollien hyväksikäyttöjen vuoksi. CertiK raportoi huhtikuussa varastetun 364 miljoonaa dollaria – nousua 1 163 % maaliskuuhun verrattuna.
Miksi luottaa Cryptonewsiin
Lue myös nämä
in numbers
