Baselin komitea antoi uudet puitteet kryptojulkistuksille
Useista maailmanlaajuisista pankkialan sääntelyviranomaisista koostuva Baselin komitea on hyväksynyt puitteet, joiden mukaan pankkien on julkistettava kryptoriskinsä tammikuusta 2026 alkaen.
Tällä viikolla viimeistellyt julkistamispuitteet sisältävät “standardoidun joukon julkisia taulukoita ja malleja, jotka kattavat pankkien kryptoriskit”, virallinen lausunto paljasti.
Baselin Komitean mukaan julkistamalla kryptoriskinsä pankit auttaisivat “parantamaan tietojen saatavuutta ja tukemaan markkinakuria”.
“Puitteet julkaistaan myöhemmin tässä kuussa, ja niiden täytäntöönpanopäivä on 1. tammikuuta 2026.”
Baselin komitea ilmoitti alun perin, että kryptoriskien julkistaminen tulisi tammikuuhun 2025 mennessä, mutta pidensi määräaikaa kuitenkin vielä vuodella.
Baselin komitea otti kantaa tokenisaatioon ja stablecoineihin
Lisäksi Baselin komitea keskusteli myös tokenisoitujen talletusten ja stablecoinien vakavaraisuusvaikutuksista pääomaan. Markkinoiden nykykehitys huomioon ottaen tällaisista tuotteista aiheutuvat riskit “sisältyvät laajalti Baselin kehykseen”.
Tokenisoiduilla talletuksilla tarkoitetaan, että jostakin reaalimaailman omaisuuserästä, kuten kiinteistöistä tai taideteoksista, luodaan digitaalinen token. Tämän jälkeen sen avulla voidaan käydää kauppaa myös lohkoketjussa. Periaatteessa esimerkiksi kiinteistö voidaan siis niin sanotusti “pilkkoa osiksi” ja jakaa omistajille tämä omistus pienissä osissa.
Mikäli tokenisaatio edistyy ja sitä aletaan käyttämään laajemmin sijoitusmarkkinoilla, se voi mullistaa sijoitusmarkkinat ja tuoda täysin uusia mahdollisuuksia sijoittajille. Parhaat osakkeet saavat rinnallensa silloin tokenisoituja kiinteistöjä ja taideteoksia, jolloin esimerkiksi hajauttaminen onnistuu helpommin ja tehokkaammin.
Merkkejä tokenisaation leviämisestä on jo tullut. Esimerkiksi Galaxy Digital käytti 9 miljoonan dollarin arvoista Stradivarius-viulua lainan vakuutena.
Stablecoin taas on kryptovaluutta, jonka arvo on useissa tapauksissa sidottu dollariin, euroon tai muihin fiat-valuuttoihin. Suomeksi puhutaan joskus myös vakaavaluutasta, joka on siis sama asia kuin stablecoin.
Tunnetuimpia stablecoineja ovat Tether (USDT), USD Coin (USDC) ja Dai (DAI). Käytännössä stablecoinit ovat näin ollen tokenisoituja fiat-valuuttoja.
Komitea totesi, että näiden tuotteiden aiheuttamien rahoitusvakausriskien laajuus ja suuruus riippuvat osittain niiden rakenteesta ja kunkin maan lainsäädännöstä.
Nykyisten markkinakehitysten perusteella nämä riskit ovat laajasti katettu Basel-kehyksessä. Komitea jatkaa tämän alueen ja muiden krypto-omistusten markkinoiden kehitysten seuraamista.
“Komitea seuraa edelleen tätä alaa ja muuta kehitystä kryptovarallisuusmarkkinoilla.”
Kryptovastuiden julkistaminen
Tammikuussa Independent Community Bankers of America (ICBA) totesi, että yhä useammin osa kryptovaluuttapositioista on pörssien valvonnassa. Ne ovat joko erikoistuneet tarjoamaan likviditeettiä jollekin kryptovaluuttatuotteelle tai niillä on intressi tiettyyn kryptovarallisuuteen.
ICBA totesi tuolloin, että se tukee Baselin komitean työtä kryptovaroja koskevien tietojen julkistamista koskevan kehyksen luomiseksi.
“[Kehys] kattaa perusteellisesti kriittiset elementit, joita tarvitaan pankin altistumisen täydelliseen julkistamiseen, ja selittää, miten tällainen altistuminen vaikuttaa organisaation tilinpäätökseen.”
Maailmanlaajuisten pankkivalvojien siirto tulee aikana, jolloin kryptovastuut eivät ole vielä löytäneet laajaa sisäänpääsyä pankkijärjestelmään.
Baselin komitea totesi viime lokakuussa, että pankkien tulisi julkistaa “kvantitatiivisia tietoja kryptoriskipositioista” ja likviditeettivaatimuksista.
Tämä tarkoittaa, että pankkien tulisi julkistaa keskittyen liiketoimintaan, mukaan lukien suoraan omistetut varat, kaupankäynti asiakastileillä, osakesijoitukset pörsseihin ja pankin liikkeeseen laskemat kryptosopimukset.
Mikä on Baselin komitea?
Baselin komitea, viralliselta nimeltään Basel Committee on Banking Supervision (BCBS), on maailmanlaajuinen pankkivalvonnan standardien asettaja, joka perustettiin vuonna 1974.
Sen päätehtävänä on vahvistaa pankkien vakavaraisuutta, valvontaa ja käytäntöjä maailmanlaajuisesti rahoitusvakauden parantamiseksi. Komitea toimii yhteistyöfoorumina pankkivalvontaviranomaisille ja auttaa luomaan kansainvälisesti hyväksyttyjä sääntelystandardeja pankkitoiminnalle.
Baselin komitealla, joka on pankkien vakavaraisuussääntelyn ensisijainen maailmanlaajuinen standardien laatija, on ratkaiseva rooli rahoitusvakauden parantamisessa.
Vaikka sen päätöksillä ei ole lainvoimaa, ne vaikuttavat pankkikäytäntöihin ja sääntelyyn maailmanlaajuisesti.
Basel-komiteaa johtaa puheenjohtaja, joka on tällä hetkellä Ruotsin keskuspankin pääjohtaja Erik Thedéen. Komitea raportoi keskuspankkien pääjohtajien ja valvontaviranomaisten ryhmälle, jota johtaa Kanadan keskuspankin pääjohtaja Tiff Macklem. Komitean työ perustuu jäsenten yhteistyöhön ja sitoutumiseen noudattaa suositeltuja standardeja.
Baselin komitea perustettiin vastauksena kansainvälisiin pankkikriiseihin, jotka paljastivat tarpeen tiiviimmälle yhteistyölle ja yhtenäisille standardeille pankkivalvonnassa. Alun perin siihen kuului kymmenen maata, mutta nykyään se koostuu 45 jäsenestä, jotka edustavat 28 eri maata. Jäseniä ovat pääasiassa keskuspankit ja muut pankkivalvontaviranomaiset.
Kyseessä ei ole itsenäinen sääntelyelin, vaan Baselin komitea toimii osana Kansainvälistä järjestelypankkia (Bank for International Settlements, BIS), joka sijaitsee Baselissa, Sveitsissä. Komitea ei anna sitovia sääntöjä, vaan se kehittää suosituksia ja standardeja, jotka jäsenmaat voivat sitten soveltaa kansallisessa lainsäädännössään.
Baselin komitea on keskeinen toimija maailmanlaajuisessa pankkivalvonnassa ja rahoitusvakauden edistämisessä. Se kehittää kansainvälisiä standardeja ja suosituksia, joita pankit ja valvontaviranomaiset ympäri maailmaa soveltavat parantaakseen pankkisektorin vakautta ja kestävyyttä. Komitean työ on erityisen tärkeää globaalissa taloudessa, jossa pankkien toiminta ja riskit ylittävät kansalliset rajat, vaatien yhtenäisiä ja koordinoituja valvontakäytäntöjä.
Mitä ovat Basel-standardit?
Komitea on erityisen tunnettu niin sanotuista Basel-sopimuksista, jotka asettavat pankeille vakavaraisuussääntöjä ja riskienhallintavaatimuksia. Tähän mennessä on julkaistu kolme merkittävää Basel-sopimusta:
- Basel I (1988) keskittyi luottoriskin vakavaraisuussääntöihin ja määritteli vähimmäispääomavaatimukset.
- Basel II (2004) laajensi sääntelyä käsittämään myös operatiiviset riskit ja tarjosi pankeille kehittyneempiä menetelmiä riskien hallintaan.
- Basel III (2010) vastasi vuoden 2008 finanssikriisiin ja toi mukanaan tiukemmat pääomavaatimukset, paremmat likviditeettisäännöt ja uudet säännökset systeemiriskien hallintaan.
Baselin komitea jatkaa työtään maailmanlaajuisten pankkistandardien kehittämiseksi. Nykyiset painopisteet sisältävät muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvät rahoitusriskit, krypto-omistusten sääntelyn ja kolmannen osapuolen riskien hallinnan.
Lue myös nämä
in numbers
